13.01.2023
Suomen eduskunta ja nykyhallitus sallivat pääasiassa ulkomaisten energiayhtiöiden käydä maanomistajien kukkarolla
Maan pakkolunastus tuulivoimaloiden siirtolinjojen ja Fingridin voimajohtojen vuoksi aiheuttaa entistä enemmän kiukkua. Räjähdysmäisesti kasvava tuulivoimateollisuus, joka pääsääntöisesti sijoittuu maaseudulle ja metsiin, tarvitsee rinnalleen siirtolinjat, joidenka kautta voimalat liitetään Fingridin kantaverkkoon. Siirtolinjan pituus on usein useita kymmeniä kilometrejä pitkiä. Koska hajautettu sähköntuotanto sijoittuu kauas sähkön pääasiallista käyttäjistä (80 % Etelä-Suomessa), täytyy Fingridin rakentaa uutta kantaverkkoa yli 5000 km seuraavan kymmenen vuoden sisällä – nykyisten 14300 km lisäksi.
Kaikki nämä linjat rakennetaan yleensä yksityisten henkilöiden maille, ja lähes joka tapauksessa maa pakkolunastetaan kertakorvauksella vuosikymmeniksi hintaan 230–400 euroa/hehtaari – vaikka esim. metsämaan hinta on tasaisessa nousussa, ollen keskimäärin noin 5000/ha. Maanomistaja menettää maansa käytännössä ilmaiseksi, ja menettää mahdollisuuden tulevaisuuden tuloihin, perinteisen metsätalouden lisäksi esim. mahdolliset hiilinielukorvaukset.
Maan pakkolunastus ja sähkön kuluttajien ja veronmaksajien kustantama kantaverkko ovat vain yksi haaste – lisäksi tulee huomioida mm. haittavaikutukset luontoon, luonnon pysyvään pirstaloitumiseen, lisääntyvään pysyvään metsäkatoon, hiilinieluihin, kiinteistön arvoon, asukkaiden hyvinvointiin, ja muihin elinkeinoihin kuten matkailuun ja metsätalouteen. Tuulivoimateollisuudelta ei vaadita edes ympäristölupaa, kuten muulta teollisuudelta. Ympäristöministeri Ohisalon mukaan tämä teollisuustoiminta ei tarvitse ympäristölupaa.
Media kohtelee tuulivoima-alaa silkkihansikkain. Tuulivoiman edullisuus ja markkinaehtoisuus saavat pastatilaa – harva media käsittelee asiaa kokonaisvaltaisesti, vaikka tietoa on runsaasti tarjolla. Suomen tuulivoimarakentamista koskeva lainsäädäntö on vanhentunut, ja käytännössä laskee monin eri tavoin keinotekoisesti tuulivoimarakentamisen hintaa.
Vuonna 2022 valmistuneista voimaloista 53 % oli ulkomaisessa omistuksessa – mutta arvioiden perusteella osuus nousee 80–85% kun huomioidaan rakenteilla ja suunnitteilla olevat voimalat. Lisätietoa saa esim. Otavamedian julkaisemasta Kanava-numerosta 5/2022: ”Tuleeko Suomesta Euroopan energiareservaatti?”
Sekä Energiateollisuus Ry että Suomen Tuulivoimayhdistys Ry ovat etujärjestöjä, EIVÄT neutraaleja asiantuntijatahoja, ja Naukkarisen ja Mikkosen väitteisiin tulee suhtautua tästä näkökulmasta.
Ministeri Lintilä on todennut, että osa hallituspuolueista ei halunnut päivittää vanhentunutta pakkolunastuslakia. Tällä hetkellä tuota lakia käytetään väärin, ja se sallii maan pakkolunastuksen mm. ulkomaisessa omistuksessa olevan yksityisen liiketoiminnan edistämiseksi. Milloin suomalaisten metsänomistajien ja veronmaksajien vedätys loppuu?