Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?

EU:hun kohdistuva luottamus alkaa olla käytetty. Mikään ei yllätä enää.

Asiaa Inkoon vihreiden tuulivoimaterästen tiimoilta. Linkissä on infoa maailman terästen tuotannosta (3.500 eri lajia), World Steel Association, Maailman teräsjärjestö: worldsteel.org/data/world-steel-in-figures/world-steel-in-figures-2024/#top-50-steel-producing-co... Top 50 -teräsyhtiöt 2023, raakaterästen tuotanto milj. tonnia, poimintoja: 1. China Baowu Group 131 (383.000 työntekijää) 2. ArcelorMittal 69 3. Ansteel Group 56 4. Nippon Steel Corporation 44 5. HBIS Group 41 ... 46. Jiuquan Steel 9,0 47. Jindal Steel 7,9 48. SSAB 7,8 (5 tehdasta Ruotsi, Raahe, USA, 16.000 työntekijää) 49. Jinxi Steel 7,5 50. Jinnan Steel 7,5 Tammikuussa 2023 norjalainen 10 hengen Blastr Green Steel -yhtiö (perustettu 2021) lupasi rakentaa Inkoon kuntaan (5.400 asukasta) tuulivoimalla toimivan vihreän terästehtaan. Sen oli määrä käynnistyä vuoden 2026 lopulla 1.200 työntekijän voimin. Vuosituotanto olisi 2,5 milj. tonnia, joka on 0,13 % maailman tuotannosta. Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen leimasi maailman 150 teräsyhtiötä (6 milj. työntekijää) vanhoillisiksi ja kykenemättömiksi saneeraamaan tuotantoaan fossiilivapaaksi. Ei suuret sanat suuta halkaise. Viime tiedon mukaan vihreä terästehdas käynnistyy vasta 2030-luvun alussa 4-6 vuotta myöhässä. Median lapselliset, herkkäuskoiset ja tietämättömät ilmasto-, energia- ja teollisuustoimittajat uskoivat Blastrin lennokkaisiin satuihin kuin hammaskeijuun 🥰. Wikipediasta: "Vuonna 2010 talouslehti Forbes arvioi hammaskeijun omaisuudeksi 3,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria, minkä johdosta hammaskeiju oli 8. rikkain lehden kuvitteellisten hahmojen listauksessa." Todellisuudessa pelkästään EU-maissa on meneillään 60 projektia (kuutta eri tyyppiä) terästuotannon saneeraamiseksi vähäpäästöiseksi. SSAB:n (Svenskt Stål) projektin valmiusaste on maailman korkein. Lähde: Eurofer, The European Steel Association (Euroopan teräsjärjestö), Low-CO2 emissions projects (matalat CO2-päästöt): www.eurofer.eu/issues/climate-and-energy/maps-of-key-low-carbon-steel-projects Muun muassa Saksassa on käynnissä 8 saneerausprojektia, Espanjassa 6 ja Italiassa 6. Eurofer ei noteeraa Blastrin tehdasprojektia Inkoon Joddbölen tontilla. Inkoo Green Steel -tehtaan valmiusaste on miltei mitätön. Blastr on teettänyt Joddbölessä maanrakennustöitä, joiden osuus vihreän tehtaan rakennuskustannuksista on 0,02 %. Linkissä on Ylen uutinen 03.01.2023: "Inkoolaiset iloitsevat terästehdassuunnitelmista – kunnanjohtaja: ”Erinomainen asia koko Suomelle" - Norjalainen Blastr-yhtiö julkaisi tiistaina suunnitelmansa rakentaa uuden teknologian terästehdas ja vetytuotantoa Inkooseen." yle.fi/a/74-20011357 Ote: "Tämä on aivan huikea mahdollisuus kunnalle ja koko alueelle, puhumattakaan koko maasta. Jos tällainen hanke tässä mittakaavassa toteutuu, se on erinomainen asia Suomelle, sanoo Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman. Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistäisi valmiina noin 1 200 henkilöä. Kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista." Vihreän tuuliteräshankkeen töistä on tekemättä 99,98 %. Valtavassa projektissa ei pidä hosua, hoppuilla eikä hätäillä. Ei saa rynnätä suin päin sinne tänne eikä juosta pää kolmantena jalkana. Koohottamalla syntyy vain sutta ja sekundaa 🤸 🙋.

Siinähän se oli kiteytetty.

Kukaan ei puhu huonoista puolista. Roottorien pyörimistä tehostetaan kestomagneetein konehuoneesta. Yllätys... nuo kestomagneetit säteilee!!! Ja lopulta vuotaa maaperään ja saastuttaa kunnolla!!!

harvinaisen hyvä kirjoitus.

Uutisia Inkoon kunnan (5.400 asukasta) tuulisähköllä toimivasta vihreästä terästehtaasta, jonka on määrä käynnistyä viisi vuotta myöhässä 2030-luvun alussa. Kirkkonummen Sanomat 24.03.2025: "Blastr [Green Steel] avaa toimiston Inkooseen – samalla yhtiön kotipaikka siirtyy": www.kirkkonummensanomat.fi/blastr-avaa-toimiston-inkooseen--samalla-yhtion-kotipaikka-siirtyy-6.1... Ote: "Blastr pitää toistaiseksi joka torstai klo 10–13 pop-up-tapaamispistettä Inkoossa Wilhelmsdalin valtuustosalissa, osoitteessa Ola Westmanin puistotie 1, Inkoo. Kaikki ovat tervetulleita paikan päälle keskustelemaan ja kysymään hankkeesta ja sen paikallisista vaikutuksista." Näemmä "pop-upeissa" ei sovi kysellä niistä tuhovaikutuksista, joita Inkoo Green Steel -tehdasta varten rakennettavat sadat tuuliturbiinit aiheuttavat kymmenissä kunnissa. Nyt alue- ja kuntavaalien alla Blastrin huijarit kertovat muuttavansa ensi kesäkuussa Helsingistä Inkooseen kusetettaviensa tykö 2,5 vuotta Suomeen tulonsa jälkeen. Wikisitaatteja: ”Englantilaiset seuraavat periaatetta: kun kerrot valheen, kerro iso ja pysy siinä. He pitävät valheensa silläkin riskillä, että näyttäisivät naurettavilta.” ”Kun valheen kertoo tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee totta.” "Propagandan väitteet on suunniteltava tyhmimmän kadunmiehen käsityskyvyn mukaan." "Propagandassa ei tarvitse olla suurta älyllistä sisältöä." Vihreän terästehtaan sosiaalinen hyväksyttävyys nousee ylempiin ilmakehiin Ylen ilmasto- ja energiajournalistien käytyä Inkoossa kyselemässä, kuinka monta miljoonaa euroa Inkoon kassaan kilahtaa Blastrin ansiosta 🤸 🙋.

Ja ihan sama Pitkälehdon hankkeessa Toholampilla, puutteellinen YVA. Kyseessä Sitowise/Tuulikolmio. www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Pitk%C3%A4lehdon%20tuulivoimahanke_YVA-selostus_t%...

Linkissä on artikkeli "Abandoning the concept of renewable energy" eli "Luopuminen uusiutuvan energian käsitteestä", Atte Harjanne ja Janne M. Korhonen, joulukuu 2018, 11 sivua: www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0301421518308280?via%3Dihub Kohokohdat suomeksi: "- Uusiutuva energia (RE = Renewable Energy) on laajalti jaettu käsite, joka vaikuttaa energiapolitiikkaan maailmanlaajuisesti. - RE-käsite on monella tapaa ongelmallinen, mutta nämä ongelmat jätetään usein huomiotta. - RE:n sateenvarjo näyttää mahdollistavan kyseenalaisia ​​syötti- ja vaihtotaktiikoita [tarjotaan jotakin, jota ei oikeasti ole saatavilla]. - Vaihtoehtoinen energiakäsitys voisi tukea tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa." "Uusiutuva energia on laajalti käytetty termi, joka kuvaa tietyntyyppistä energiantuotantoa. Politiikassa, liike-elämässä ja akateemisessa maailmassa uusiutuva energia kuvataan usein keskeiseksi ratkaisuksi globaaliin ilmastohaasteeseen. Me väitämme kuitenkin, että uusiutuvan energian käsite on ongelmallinen ja siitä tulisi luopua yksiselitteisemmän käsitteen hyväksi." "Kehystämisen teoreettisen kirjallisuuden pohjalta ja dokumenttianalyysin, tapausesimerkkien ja tilastotietojen pohjalta pohdimme, kuinka uusiutuva energia on kehystetty ja kuinka siitä on tullut keskeinen energiapolitiikan käsite sekä analysoimme, kuinka käsitteen käyttö on vaikuttanut energiapoliittiseen keskusteluun ja politiikan toteuttamiseen. Osoitamme uusiutuvan energian käsitteen avainongelmat kestävyyden, epäjohdonmukaisuuden, poliittisten vaikutusten, syötti- ja vaihtotaktiikkojen ja yleisesti harhaanjohtavan luonteen suhteen. Näiden asioiden analysoinnin jälkeen keskustelemme vaihtoehtoisista käsitteistä ja esittelemme mallimme energiantuotannon luokittelusta hiilipitoisuuden ja polttamisen mukaan." "Yksi yleisimmin mainostetuista ratkaisuista tähän ongelmaan on uusiutuva energia. Sen sijaan, että luottaisimme maan uumenissa oleviin [fossiilisiin] energiavarastoihin, uusiutuvan energian ratkaisun taustalla oleva tarina sanoo, että yhteiskuntiemme pitäisi saada energiaa hyödyntämällä uusiutuvia luonnonenergiavirtoja. Koska tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa, uusiutuvan energian käsitteestä on tullut niin voimakas ja universaali "fokusoiva keino" (Rosenberg, 1976), että käsite on otettu käyttöön ilmasto- ja energiastrategioissa ja se on ohjannut politiikkaa maailmanlaajuisesti (IEA, 2018a [Kansainvälinen energiajärjestö])." Euroopan parlamentti määrittelee näin: "Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan uusiutuvista, ei-fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa, vesivoimaa sekä biomassaa ja biokaasua." Tieteen termipankki sanoo näin: "Energialähde, joka palautuu nopeasti osittain tai kokonaan uudelleen hyödynnettäväksi ja jonka varanto ei pitkällä aikavälillä vähene. Uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa vesivoima, aurinkoenergia, tuulivoima ja biokaasu." Fysiikka ja kemia eivät tunne uusiutuvia energioita. Netistä: "Tieteellisen käytön ohella käsite "energia" on kuitenkin tullut yleiseen puheeseen tavoilla, jotka ovat usein hämmentäviä ja ristiriitaisia. Jokapäiväiset ilmaisut, kuten "energian tuotanto" tai "uusiutuva energia" ovat ristiriidassa energian säilymislain kanssa, joka, kuten muistamme, väittää, ettei energiaa voi luoda tai tuhota. Energian tieteellinen määritelmä energian säilymislain mukaan ei myöskään auta meitä ymmärtämään ilmauksia, kuten "energinen ihminen"." DI Atte Harjanne (kansanedustaja, vihr.) ja fil. tri Janne M. Korhonen eivät saaneet 11-sivuisessa pohdinnassaan mitään tolkkua "uusiutuvasta energiasta". Tuuli- ja aurinkovoima & vihreä vety ovat edelleen ilmastoliiketoiminnan syömähampaita. Eksaktit luonnontieteet (fysiikka, kemia, geotieteet ja biotieteet) saavat huutia ja kyytiä, kun ilmastokunnianhimoaan kiljuva hourulanväki pelastaa maailmaa ahneiden ja pahojen ihmisten kynsistä.

Norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön (perustettu 2021) lupauksista Inkoon vihreästä terästehtaasta tulee mieleen newyorkilainen Guggenheim-sijoituspankki. Sen omistama museosäätiö yritti tehdä ison tilin Helsinkiin rakennettavalla Guggenheim-gallerialla. Säätiön johtajat lupasivat, että gallerian käyntimäärä olisi 550.000 vuodessa. Turistit "jättäisivät" Suomeen 500 miljoonaa euroa vuodessa. G-koijarit jättivät kertomatta, että turisteista tulee kuluja muun muassa hotelleille, ravintoloille, kuljetusyhtiöille ja tavarataloille. Guggenheimin aluetalouden tuloslaskelmassa kaikki tuotot olivat voittoja, joiden välilliset vaikutukset kasvattaisivat Suomen taloutta 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Monet poliitikot tykkäsivät galleristien tarinoista kuin hullu puurosta. Hesarin talous- ja taidetoimittajat julistivat kuukausitolkulla, ettei Suomi enää kiinnostaisi kansainvälisiä sijoittajia, jos kansa hylkäisi Guggen hankkeen. Siinä hulvattomassa propagandassa jäi kertomatta, että 95 % investoinnista nyhdettäisiin 25-30 vuodessa suomalaisilta "kuluttajilta". Lisäksi Helsingin olisi pitänyt maksaa 20-25 % gallerian vuotuisista menoista. Guggenheim-säätiö halusi lisenssimaksuja ja korvauksia näyttelyjen järjestämisestä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa 30 vuoden ajan. Vuosikausien kovan kädenväännön jälkeen G-galleristit kompastuivat omiin jalkoihinsa ja lensivät muille maille markkinoille. Blastr Green Steel lupasi tammikuussa 2023, että Inkoon vihreä terästehdas käynnistyy vuoden 2026 loppupuolella 1.200 työntekijän voimin. Välillisiä työpaikkoja piti syntymän 4.000. Suomi oli saava verorahaa 300 miljoonaa euroa vuodessa palkoista ja yrittäjätuloista ja rahaa eläkemaksuista ja arvonlisäveroista. Viime tiedon mukaan Inkoo Green Steel = vihreä teräs) Mill käynnistyy 2030-luvun alussa viisi vuotta myöhässä. Saamatta jää verotuloja 1,5 mrd euroa. Tuhannet ihmiset saavat odottaa vuosikausia pääsyä Blastrin lihapatojen ääreen. Harmin paikka. Odottavan aika on pitkä. Tosin Blastrin huijarit lopettavat Inkoon haamuhankkeen muutaman vuoden kuluttua tehtyään muhkeita liikevoittoja tuulivoimahankkeilla 🤸 🙋.

Linkissä on erinomainen 16 minuutin esitys Ruotsin ydinvoimasta, professori Jan Blomgren. YouTuben seuraamista voi helpottaa laittamalla tekstityksen päälle ja säätämällä liukukytkimestä puhenopeuden lukemaan 0,8x: youtu.be/J8KP8xqnJkA?feature=shared Suomen tuulisähköiskusta laukalle nousseet agendatoimittajat eivät noteeraa tätä ruotsalaista huippuosaajaa. Myös Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori (2011->) Sanna Syri on takapajuisen median inhokki. Syri nimittäin pitää ydinvoimaa hyvin tärkeänä osana energiamixiä. Linkissä on uutisartikkeli "Professori [Blomgren] sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon", Suomen Uutiset 10.09.2022: www.suomenuutiset.fi/professori-sahkokriisista-poliitikot-eivat-osaa-ottaa-luonnonlakeja-huomioon/ Kaksi otetta: "Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun [2022] lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta." "Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian – kuten tuulen ja auringon – varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida." Suomen energiapolitiikka on sekaisin kuin Jukolan Eeron ajatukset nuorena kollina. Tuo "Seitsemän veljesten" hännänhuippu tuli järkiinsä iän myötä. Tuuliuskovaiset eivät tokeennu koskaan 🤸 🙋.