Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Uusi tuulivoima-alue lähdössä kaavoitukseen Keuruulla
Maksumuurin takana, nostoja ja lisäyksiä.
Suunniteltu alue sijaitsee Keuruun keskustasta luoteeseen, Simsiöntien ja Myllymäentien välissä Simsiön, Suojärven, Lihjamon ja Lankkuan kyliin rajoittuvalla aluella.
Hanke on nimetty noin 1 500 ha alueen keskellä sijaitsevan Lötkönvuoren mukaan Lötkön tv hankkeeksi.
Eolus Finland Oy:n omistama hankeyhtiö Lötkön Energia Oy on tehnyt Keuruun kaupungille aloitteen alueen kaavoittamiseksi tuulivoimakäyttöön kesäkuussa 2023.
Lötkön Energian omistavan Eolus Finland Oy:n emoyhtiö on Pohjoismaissa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Yhdysvalloissa toimiva, vuonna 1990 perustettu Eolus Vind AB.
PSL huomio. Kaupungille tehty aloite lähes 2 vuotta sitten ... mutta monen päättäjän tietoon asia tuli vasta pari päivää sitten, puhumattakaan asukkaista.
Suunnitelmissa on rakentaa pääosin Finsilva- ja UPM-metsäyhtiöiden omistamalle metsäiselle alueelle noin 13 tuulivoimalaa. Lähimmät rakennukset ovat suunnitellusta voimala-alueesta noin 1.5 km päässä.
Puolustusvoimat on rajannut hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi 300 m.
PSL lisäykset. Hankepapereista selviää, että pohjavesialue sijoittuu noin 540 m etäisyydelle. Muita huomioita:
13 kpl tuulivoimaloita - hanke on maakuntakaavan vastainen, siinä voi olla max 9 voimalaa. ELY ja Keski-Suomen Maakuntaliitto eivät ole hyväksyneet tällaisia puliveivauksia.
Näyttää olevan ns hiljaisen alueen kanssa vähintäänkin vierekkäin, ellei jonkin verran lomittain. Ainakin 2 luonnonsuojelualuetta jää hankkeen sisälle, yksi reunalle.
Ei vaikuta täyttyvän Keuruun vaatimus 1.5 km etäisyydestä vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin - hankkeen eteläosan voimalat ovat liian lähellä.
Jos voimalat ovat 7.2 MW, niin melupäästöarvo on 106.9 dB (+ 2 dB epävarmuustekijä) - ainakin syys-talvi-kevättalven inversio-olosuhteissa meluraja 40 dB rikkoutunee.
Hankealueen pohjoisosa on maakuntakaavassa merkitty matkailun ja virkistyksen alueeksi...
Hankkeesta lisätietoa: www.keuruu.fi/ptkd10/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025403
www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000011142718.html ... See MoreSee Less
Tuulivoima | Uusi tuulivoima-alue lähdössä kaavoitukseen Keuruulla
www.suurkeuruu.fi
Suunnitelmissa on rakentaa Simsiön, Suojärven, Lihjamon ja Lankkuan kyliin rajoittuvalle alueelle vuosikymmenen lopulla kolmetoista tuulivoimalaa.2 CommentsComment on Facebook
Aivan järjetöntä touhua!🙄
Mikä helevetti siinä on, että tämän luonnon tuhoamisen sallitaan vain jatkua ja jatkua!!??
Kolumni / Suomi on EU:n sähkösyöppö – Kriisitilanteessa se on ongelma
Suomen energiapaletti on tapahtuneen energiamurroksen vuoksi selvästi kaventunut huoltovarmuuden kustannuksella, kirjoittaa Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja Matti Kankare.
Sähköä. Normaalitilanteessa Suomen sähköomavaraisuus on hyvällä mallilla, kun lisääntyvä tuulivoima sai rinnalleen uutta ydinvoimaa Olkiluodossa. Kriisitilanteessa liiallinen sähköriippuvuus on kuitenkin ongelma.
Normaalitilanteessa Suomen sähköomavaraisuus on hyvällä mallilla, kun lisääntyvä tuulivoima sai rinnalleen uutta ydinvoimaa Olkiluodossa. Kriisitilanteessa liiallinen sähköriippuvuus on kuitenkin ongelma.
Suomalaiset kotitaloudet kuluttavat sähköä kuin viimeistä päivää, eikä se ole hyvä juttu. Käytämme sähköä lähes kolme kertaa EU-keskiarvoa enemmän. Suomessa käytettiin sähköä EU-maista eniten asukasta kohti laskettuna – 4,1 megawattituntia eli 4100 kilowattituntia. Vain Ruotsi on meitä lähellä 3,9 megawattitunnilla.
Eurostatin uudetkin tilastot kertovat toki mennyttä saagaa, mutta suuria muutoksia suomalaisten sähkönkäytössä ei viime vuosina ole tapahtunut. Suomessa sähköistyminen on jo pitkällä ja siirtymä puhtaaseen energiantuotantoon tehty.
Tämä on yksi kestävän kasvun kivijaloista Suomelle, kuten energiajätti Vattenfall uudessa sähkömarkkinakatsauksessaan visioi.
Siviili-infraa tuhotaan surutta
Asiassa on kuitenkin ikävä kääntöpuoli. Venäjä käy jo neljättä vuotta aloittamaansa sotaa Ukrainassa. Jos ja kun sota joskus loppuu, varoitukset pitkin Eurooppaa ovat raikuneet siitä että Ukrainan jälkeen Venäjän tähtäimessä muutaman vuoden kuluessa yhteenotto jonkin Nato-maan kanssa.
Olivatpa varoitukset ylimitoitettuja tai ei, ne koskettavat myös Suomea. Siitä hyvä esimerkki on Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys Suomen puolustusbudjetin radikaalista kasvattamisesta usealla miljardilla eurolla, jolla varaudutaan idästä tulevaan uhkaan.
Venäjän häikäilemätön siviili-infrastruktuurin ja energiahuollon pommitus Ukrainassa kertoo konkreettisesti, miten varautuminen koskettaa kriiseissä ja sodassa koko yhteiskuntaa.
Siksi se, että sähköllä on jo nyt suurempi rooli energialähteenä kuin valtaosassa muita EU-maita, nostaa selvästi Suomen riskejä kriisitilanteessa.
Huoltovarmuuskeskus arvioi jo muutama vuosi sitten, että vaikka öljyn ja kaasun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa on oleellisesti vähentynyt, niiden merkitys huoltovarmuuden varapolttoaineena on jopa kasvamassa lähivuosina.
Energiapaletti oli aiemmin monipuolisempi
Tämä sama ongelmatiikka koskee nyt myös kivihiilen käytön loppumista. Suomen energiahuoltovarmuuden valtti on aiemmin ollut monipuolisuus, kun sähköä ja lämpöä on tehty fossiilisilla polttoaineilla turpeesta kivihiileen, biopohjaisella puuhakkeella, energiapuilla, ydin- ja tuulivoimalla sekä vesi- ja aurinkovoimalla.
Turpeen osalta keskustelu jäi lähtötelineisiin.
Nyt tämä paletti on tapahtuneen energiamurroksen vuoksi selvästi kaventunut ilman, että asiasta on käyty laajaa poliittista keskustelua. Turpeen osalta keskustelu jäi lähtötelineisiin. Suomen geopoliittinen asema on kuitenkin aivan toinen kuin viisi vuotta sitten.
Nyt viimein olisi uuden keskustelun ja uusien päätösten aika huolto- ja kriisivalmiuden parantamisesta.
... See MoreSee Less
Suomi on EU:n sähkösyöppö – Kriisitilanteessa se on ongelma
www.kauppalehti.fi
Suomen energiapaletti on tapahtuneen energiamurroksen vuoksi selvästi kaventunut huoltovarmuuden kustannuksella, kirjoittaa Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja Matti Kankare.0 CommentsComment on Facebook
Tiedoksi - Ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet – toimia valmistellaan kansalaisia ja sidosryhmiä kuullen
PSL huomio. Muistetaan, että ennallistamisasetuksessa uusiutuvalle energialle on myönnetty poikkeus - saavat heikentää hyvässä tilassa olevaa luontoelinympäristöä.
Ennallistamisasetus
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytetään monia erilaisia tapoja vahvistaa luontoarvoja. Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä tai olla vaikkapa osa kaupunkiympäristöä. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä.
Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa, myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vahvistuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjäkantojen vahvistaminen puolestaan tukee ruoantuotantoa.
Jäsenvaltioilla liikkumavaraa ennallistamisasetuksen toimeenpanossa
Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa, ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi esimerkiksi Helmi-, METSO-, Ahti- ja NOUSU-ohjelmissa sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP-suunnitelmassa. Ennallistamisasetuksen toimeenpanolla halutaan myös tehostaa nykyisen EU-lainsäädännön, kuten luontodirektiivin ja lintudirektiivin, toteutusta. Tämä tehdään mm. asettamalla aikarajat direktiiviluontotyyppien tilan parantamistoimenpiteilleniiden tavoitteiden saavuttamiselle.
Toimeenpanon taloudellisia, sosiaalisia, ja ympäristövaikutuksia sekä kustannuksia arvioidaan kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisen aikana.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma
Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.
Suunnitelma valmistellaan viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Teemaryhmät on jaettu ennallistamisasetuksen artikloiden aihealueiden mukaan: 1) maa- ja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet, 2) meriluonnon tilan parantaminen, 3) kaupunkiympäristöt, 4) maatalousympäristöt ja pölyttäjäkannat ja 5) metsäluonto. Teemaryhmät kutsuvat oman alansa sidosryhmät kuulemisiin valmistelun useassa vaiheessa.
Myös tiedepaneelit osallistuvat ennallistamissuunnitelman tekoon: ne kokoavat katsauksen asetuksen vaikuttavasta ja oikeudenmukaisesta toimeenpanosta. Lisäksi kansalaisia kuullaan osana valmistelua muun muassa vuonna 2025 järjestettävissä, aihetta koskevissa tilaisuuksissa.
Sidosryhmätilaisuudet
Sidosryhmätilaisuuksien aikataulut päivitetään, kun päivämäärät varmistuvat. Ilmoittautumislinkit lisätään sivuille ilmoittautumisen avaamisen yhteydessä.
Yleiset tilaisuudet
Kaikille avoin webinaari valmistelutilanteesta 5.6.2025 klo 9.30–11.30.
Maa- ja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet
Maakuntatilaisuudet 2025: (Oulu touko/kesäkuussa, Joensuu syyskuussa, Kouvola lokakuussa, Tampere marraskuussa)
Virtavesiteemainen etätyöpaja syksy/2025
Webinaari joulukuu/2025
Meriluonnon tilan parantaminen
Webinaari syksy/2025
Kaupunkiympäristöt
Avoin webinaari 24.4. klo 12-13 (linkki tapahtumasivulle) ja syksy/2025
Tutkimuswebinaari kevät/2025
Maatalousympäristöt ja pölyttäjäkannat
Turvetuotantoalueiden ennallistamista koskeva sidosryhmätilaisuus 11.4. klo 9-11
Avoin webinaari 6.5. klo 9-11.30
Ilmoittaudu mukaan 5.5. klo 12 mennessä | EventillaLinkki toiselle sivustolle
Kaikille avoimet läsnätilaisuudet turvemaakysymyksistä: Parkano 28.10., Pohjois-Pohjanmaa (paikkakunta täsmentyy) 30.10., Suomussalmi 4.11., Tornio 6.11.
Okra-messut 4.-5.7.
Metsäluonto
Metsästrategian keskustelutilaisuus: tiedepaneelien dialogi talousmetsien monimuotoisuudesta ja ennallistamisesta 2.4. klo 9-11
Webinaari metsänomistajille ja metsäalan toimijoille 4.6.2025 klo 13.30-15.00 Priodiversity LIFE-hankkeen ja Maa- ja sisävesiluontotyypit, lajien elinympäristöt sekä virtavedet ja tulvatasanteet -teemaryhmän kanssa
Työpaja metsäsidosryhmille syksy/2025.
... See MoreSee Less
Ennallistamisasetus - Ympäristöministeriö
ym.fi
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttä...1 CommentComment on Facebook
Kiitos jaosta!
Ja taas kerran Lestijärvestä ...
Monella paikkakunnalla muuttajat haluavat haja-asutusalueelle jossa on tilaa ja rauhaa.
... See MoreSee Less
Tähän kuntaan valmistuu Suomen suurin tuulivoimapuisto – Pekka, 78, toivoo siitä pelastusta
www.is.fi
Manner-Suomen pienimpään kuntaan Lestijärvelle valmistuu tänä vuonna Suomen suurin tuulivoimapuisto. Lähes viisi vuosikymmentä huoltoasemayrittäjänä toiminut Pekka Kauppinen toivoo sen tuova...0 CommentsComment on Facebook
Ydinvoiman tukijärjestelmät eri maissa - Suomessa erityisesti uusiutuvan energian parissa toimivat merkittävistä suorista ja epäsuorista tuista nauttivat tahot vastustavat....
... See MoreSee Less
Ruotsi aikoo tukea ydinvoimaa avokätisesti – Suomesta Fortum saa karun vastauksen
yle.fi
Valtiolla olisi ainakin kolme tapaa tukea ydinvoiman rakentamista. Valtiovarainministeriön mukaan yksi niistä on vähiten huono.3 CommentsComment on Facebook
Linkissä on esimerkki Ylen ilmasto-, teollisuus- ja energiatoimituksen laatimasta tuuliturbiineja ylistävästä jutusta "Tuulivoimapuiston rakentaminen varmistui, ja asuntomarkkinat piristyivät heti – tuulivoima tuo monenlaista elinvoimaa", 01.04.2025: yle.fi/a/74-20153202 Ote: "Suuren tuulipuiston rakentamisella on isot aluetaloudelliset vaikutukset, se tuo työtä monille ammattikunnille. Tuulivoimaloiden huoltaminen tuo myös vakituisia työpaikkoja." Toimittaja käyttää mainosjutussaan sanaa "tuulipuisto" 19 kertaa. Todellisuudessa kysymys on tuuliturbiinikentistä, jotka tulevat tuottamaan sähköä välillä 0-85 % maksimitehosta (470 MW) säiden mukaan valtoimenaan heiluen. Tuuliturbiinien vuositason keskiteho on 130 MW. Keskiteholla ei tee yhtään mitään silloin, kun on tyyntä. Nolla on nolla, ja tyhjänä on ilmastokunnianhimoaan kiljuvien ITE-toimittajien polla. Globaalit tuulisähköyhtiöt vyöryttävät turbiineillaan Suomea siekailemattomin ottein. Ahneudella ei ole mitään rajoja, kun ne muokkaavat Suomesta energiatekniikan ja -talouden banaanivaltiota: fi.m.wikipedia.org/wiki/Banaanivaltio Sekundan tasoinen, tuotannon jätettä muistuttava sähkö loisii Suomen sähköjärjestelmässä. Turbiinikenttien rakentajien motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin."
Alla on esimerkki sähkön tuotantokustannuksista ja sähkön myyntituotoista. - Tuulisähkön tuotantokustannukset ovat keskimäärin X €/MWh 20-30 vuoden käyttöiän ajan. Sitten tuulivoimalan maanpäällisistä osista torni ja konehuone kierrätetään ja ehkä myös roottorin lavat. Perustukset (antura) hylätään maahan. Kierrätys-% on siten enintään 30. - Ydinsähkön tuotantokustannukset ovat keskimäärin 1,2 X €/MWh 60-vuotisen käyttöiän puoliväliin saakka. Voimalan modernisoinnin ja saneerauksen jälkeen ydinvoiman tuotantokustannukset ovat enää 0,8 X €/MWh 30 vuoden ajan. - Säistä riippuvainen tuulisähköjärjestelmä tarvitsee tuekseen sähkön perus- ja säätötuotantoa lähes oman tuotantotehonsa verran. Tämä nostaa sähköntuotannon kustannuksia 80-120 % riippuen niistä tekniikoista, joilla epävakaa tuulisähkö muokataan priimasähkön veroiseksi. - Sähkön myyntihinta on irronnut sen tuotantokustannuksista. Tuulisähkön tuottajat ovat saaneet runsaassa 10 vuodessa investointi- ja tuotantukia noin 2 miljardia €. Lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on vahvistanut sähkön siirtoverkkoa ja teknisiä järjestelmiä tuuliturbiinikenttien eduksi 4-5 mrd €:lla. Kaikki nämä kustannukset lankeavat lopulta kuluttajien maksettavaksi. Esimerkki kustannuksista. Konepaja voi ostaa halpoja teräslajeja säästääkseen hankintakuluissa. Halpojen terästen lastutuaminen (sorvaaminen, poraaminen jne.), muovaaminen ja hitsaaminen voi olla niin työlästä, että lopputuotteen kustannukset nousevat ikävän korkeiksi. Usein on parempi ostaa kalliimpia teräksiä, joiden jatkojalostaminen sujuu helpommin. Tuulivoima sen sijaan on sutta ja sekundaa maailman tappiin saakka. Se on petojen sukua, susi jo syntyessään. Peppi Pitkätossu sanoi: "Sinun pitäisi olla iloinen, että on edes jokin sää!" Urho Kekkonen sanoi: "Saatanan tunarit!"
Suomeenki saisi rakentaa pari ydinvoimalaa johonki eteläiseen Suomeen.
Merituulivoimahankkeen sähkölinja puhuttaa
... See MoreSee Less
Vihreät investoinnit saattavat turmella luontoa – Kirsi-Mari Kallion mökistä voi tulla käyttökelvoton
yle.fi
Porin Kolpanlahden asukkaat katsovat tuulivoimayhtiön sähkönsiirron tuhoavan saariston luontoa ja lukuisia kiinteistöjä. Merituulivoimaa ei toistaiseksi tuoteta muualla Suomessa.2 CommentsComment on Facebook
Tahkoluodon rannalla offshore tuulivoimalat saavat valtion takuuhintaa ja antaa valheellisen kuvan taloudellisuudesta. Hanke on valtion demonstraatio, tarkoitus on saada tieto tuotannosta ja sen kannattavuudesta. Pitää huomioida, että nämä demonstraatiomyllyt ovat rannan matalikolla, entinen siian kutupaikka meni pilalle. Tuulivoima ei ota mitään osaa sähköverkon tasapainoon, muut hoitaa sähkövirran priimauksen, joskus tuulee toisinaan on tyyni keli. Valtion tukirahoilla tulee itsessään tappiollisesta tuotannosta ilman omaa riskiä tuottava bisnes.
Vihreät tuhoavat luontoa. Aika käsittämätöntä.