Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Ensimmäinen nurin Ruotsissa? Suomessa kaatui kantaverkkopylväs ...
... See MoreSee Less
81-metrinen tuulivoimala kaatui Ruotsissa – "Kaikki pultit olivat poikki”
www.tekniikkatalous.fi
Kova tuuli kaatoi kokonaisen tuulivoimalan Pohjois-Ruotsissa sunnuntaina.0 CommentsComment on Facebook
Kukaan ei ole vastuussa ...
... See MoreSee Less
Mistä sähköä, kun ei tuule? St1 Nordicin Mika Anttosella on realistinen ratkaisu | Uusi Suomi Puheenvuoro
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Johdanto Suomen sähköntuotannossa on tuulivoiman osuus kasvanut nopeasti ja vuonna 2023 sen osuus oli jo 18.5 % ja se on todennäköisesti edelleen kasvanut tänä vuonna, kuva 1. Kuva 1.0 CommentsComment on Facebook
Euroopan energiapolitiikan määrittelijämaa Saksassa puhaltaa kylmät tuulet kansleri Scholtzille ... sanavalinta huono, sillä Saksassa on äärimmäisen vähän tuulisähköä (0.2 GW) vaikka nimellistä kapasiteettia on rakennettu noin 70 GW
Saksan hallituksen finanssiministeri on aiheuttanut päänvaivaa, laatimalla muutosehdotuksen joka muuttaisi radikaalisti Saksan ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Hiilineutraalius siirtyisi v. 2050, valtion tuet uusiutuvalle enerialle sekä teollisuuden ns ilmastosopimuksille leikattaisiin. Uniperkin juuri peruutti vihreän vedyn investointisuunnitelmistaan sillä markkinoita ei ole, ja vihreän vedyn hinta on liian korkea. Teollisuuden usko vihreän vedyn autuuteen on heikentynyt.
Bloombergin energiakolumnisti: ... See MoreSee Less
0 CommentsComment on Facebook
Saarijärven kaupunginhallitus esittää ettei WestWindin Palkkikankaan aurinko- ja tuulivoimakaavoitusta käynnistetä
Tekstinostot, osa muokattu:
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 6–3. Kari Salokivi (ps.) teki kj:n esityksestä poikkeavan esityksen, jonka mukaan KH esittäisi valtuustolle, että kaavoitusta ei käynnistetä.
Salokiveä kannattivat Harri Tollola (ps.), Iida Moisio (kesk.) ja Miikkael Reiman (kesk.). Äänestyksessä Salokiven takana olivat myös Niina Vuori (varajäs., kesk.) ja Kirsi Siekkinen (sd.).
Kj:n esitystä kannattivat Heli Ihanainen (sd.), Timo Leppäaho (kok.) ja Teppo Haapakoski (kesk.).
Kaavoituksen käynnistämisestä päättää joulukuussa valtuusto.
Muotovirheen takia Palkkikankaan kaavoitusasia oli kaupunginhallituksen päätettävänä nyt toisen kerran. Asian käsittelyn välissä yhden KH jäsenen mieli muuttui: nyt kaavoituksen käynnistämiselle ei-äänen antanut Kirsi Siekkinen äänesti aiemmin puolesta.
WestWind suunnittelee noin 1 370 ha suuruiselle hankealueelle 9 voimalaa ja n. 90 ha ja 72 MW aurinkopaneelialuetta.
Lähimmät asuin- tai lomarakennukset sijaitsevat noin 1,1–1,5 km päässä mahdollisesta tuulivoimalapaikasta.
Alkusyksyn kuntalaisaloitteessa pyydetään määrittämään tv vähimmäisetäisyys nykyisestä loma-asuntojen km:sta myös 1,5 km.
Lisäksi valtuustoaloitteessa vaaditaan tuulivoimatoimijoille laaditun ohjeistuksen päivittämistä.
... See MoreSee Less
Kaupunginhallitus esittää ettei Palkkikankaan tuulivoimakaavoitusta käynnistetä
www.ksml.fi
Saarijärven kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Pylkönmäen Palkkikankaan tuuli- ja aurinkovoimaosayleiskaavoitusta ei käynnistetä.0 CommentsComment on Facebook
Tyly tutkimustulos: Suomella ei ole roolia vedyn viennissä muualle Eurooppaan 2030
Tunnettu saksalainen tutkimuslaitos mallinsi, miten vetyvirrat kulkisivat Euroopassa vuonna 2030. Suomen rooli vetyviennissä jäisi olemattomaksi.
PSL raportoi tästä tutkimuksesta aiemmin: www.facebook.com/PSLry/posts/pfbid034zm2MWnFY8QRmDvYAxJAmKoByyiJqWZ68VHHNV9LG9pPqSGHTx7D5ChRHdm6P...
Tunnetun saksalaisen tutkimuslaitoksen Fraunhofer-instituutin tekemässä Euroopan vetytalouden mallinnuksessa ei Suomelle sen paremmin kuin Ruotsille ole annettu oikeastaan mitään roolia Euroopan päästöttömän vetytalouden vientimaina.
Mallinnuksen tulosta voi pitää vähintään yllättävänä, vaikka Suomessakin lukuisia vety-investointihankkeita on viimeisen vuoden aikoina peruttu tai myöhennetty eri syiden vuoksi. Niistä tärkeimpiä ovat olleet investointien kustannukset sekä markkinoiden kypsymättömyys.
Fraunhoferin Integrated Energy Systemsin (CINES) tutkijat analysoivat yleiseurooppalaista energiajärjestelmää EU:ssa ja Britanniassa vuosina 2030 ja 2050 eri skenaarioilla niin sanotun Enertile-järjestelmän avulla.
Skenaariosta riippuen Euroopassa tarvittava elektrolyysikapasiteetti olisi 54–107 gigawattia (GW) vuonna 2030 ja 300–1067 GW:a vuonna 2050.
Norja olisi pohjoisen vedyn ydinmaa
Kaikissa skenaarioissa elektrolyysilaitteiden sijaintipaikat sijaitsisivat aluksi niillä alueilla, jossa on käytössä runsaasti tuulivoimaa ja joissa sähköntuotantokustannukset ovat alhaiset. Näin on tutkijoiden mukaan ennen kaikkea Brittein saarien, Norjan, Luoteis-Saksan ja Ranskan rannikoilla.
”Pidemmällä aikavälillä mukaan tulevat Etelä-Euroopan aurinkoiset paikat, erityisesti Iberian niemimaalla, Balkanilla ja Italiassa”, tutkijat toteavat.
Euroopan halvimmista sähköntuotantoalueista Suomi ja Ruotsi puuttuu listalta, vaikka Suomi mainosti jo edellisen, Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana, että Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030 eli noin miljoona tonnia.
Esimerkiksi VTT:n laskelman mukaan tämä vaatisi sähköenergiaa 50 terawattituntia, jonka tuottamisen suuntaan esimerkiksi Suomen tuulivoimalarakentaminen on pyrkinyt aktiivisesti. Viime vuonna tuulella tehtiin sähköä 14,5 terawattituntia nimellisen kapasiteetin ollessa lähes 7000 megawattia.
Suomi ja Ruotsi tuottaisivat itselleen
Nyt Fraunhoferin tutkijoiden mallinnuksessa Suomi ja Ruotsi tuottaisivat vetyä lähinnä omaan tarpeeseen ja omien teollisten hankkeiden eteenpäin viemiseen.
Vetyä tarvitaan, mutta kuinka paljon?
Saksalaistutkijoiden tekemän mallinnuksen mukaan vedyn kysynnän vähimmäisskenaario Euroopassa olisi vuonna 2050 noin 700 terawattituntia. Tähän sisältyy vedyn käyttö teollisuuden prosessilämmössä, voimalaitoksissa, kaukolämmössä ja Euroopan sisäisessä lentoliikenteessä sillä osuudella, kuin on vaikea sähköistää.
Maksimiskenaariossa vedyn kysyntä kasvaisi 2800 terawattituntiin. Tämä toteutuisi, jos vedyn käyttö kemianteollisuuden raaka-aineena yleistyisi laajasti. Arvioon liittyy paljon epävarmoja oletuksia.
Maantieteellisesti tutkijat uskovat, että painopiste vihreän vedyn käytössä olisi kemian- ja terästeollisuudessa Luoteis-Euroopassa, erityisesti Saksassa Nordrhein-Westfalenissa, Alankomaissa ja Belgian Flanderissa.
Esimerkiksi skenaarioiden vetykuljetuksissa korostuu Norjan, Pohjanmeren alueen ja Itämeren eteläosan merkitys vedyn tuotannossa ja vedyn viennissä. Norja syöttäisi vetyä Keskisen Euroopan lisäksi myös Ruotsiin ja Suomeen siltä osin kuin maat eivät pysty vetytarvettaan tyydyttämään itse.
Myös Iso-Britannia ja Irlanti ovat johdonmukaisesti suuria vedyn viejiä mallinnuksen kaikissa skenaarioissa. Myöhemmässä vaiheessa korostuu Etelä-Euroopan rooli vedyn tuottajana.
Talouteen liittyvät oletukset aina vaikeita
Mallinnuksen heikkoutena voi pitää vedyn hintaan liittyviä suuria epävarmuuksia. Vaikka tutkijat sanovat, että Enertile-järjestelmässä on huomioitu myös vedyn hintaan ja investointeihin liittyvät taloudelliset tekijät, osa investointi- ja hinta-arvioista on pakosta oletuksia.
Kysyä voi, tuleeko esimerkiksi ydinvoimamaa Ranska rakentamaan maatuulivoimaa tarvittavat 70 000 megawattia, koska saksalaiset eivät hyväksy ydinvoimalla tehtyä vetyä vihreäksi.
Tai nouseeko päästöoikeuden hinta 150 euroon tonnilta vuonna 2030 ja 250 euroon kymmenen vuotta myöhemmin.
Tutkijat toteavat itsekin, että tarjontapuolen mallinnuksessa päästöoikeuden hinta on keskeinen tekijä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä.
Saksalaistutkimus ei ota sinänsä kantaa Suomen omiin vetytavoitteisiin, mutta antaa kuvaa kuitenkin kuvaa siitä, että edes saksalaisten vetyvisiossa Suomen roolina ei näyttäisi sittenkään olevan vetyraaka-aineen tuottaja, joka vain myy vetyä saksalaiselle teollisuudelle jatkojalostettavaksi.
... See MoreSee Less
Tyly tutkimustulos: Suomella ei ole roolia vedyn viennissä muualle Eurooppaan 2030
www.tekniikkatalous.fi
Tunnettu saksalainen tutkimuslaitos mallinsi, miten vetyvirrat kulkisivat Euroopassa vuonna 2030. Suomen rooli vetyviennissä jäisi olemattomaksi.0 CommentsComment on Facebook
Valosaaste on ongelma ...Mitä tehdään toistaiseksi pimeällä maaseudulla?
Tuodaan paikalle pysyvä välkkyvä valosaaste tuulivoimaloiden torneissa ja lavoissa. Kyllä luonto ja ihmiset kiittää tästäkin hyvästä teosta.
... See MoreSee Less
Tähtitaivas | Valosaaste vain pahenee – tähtitaivas näkyy Suomessa kunnolla enää erämaissa
www.hs.fi
Sadat miljoonat ihmiset eivät ole koskaan nähneet tähtitaivasta hyvin pimeässä. Suomikaan ei säästynyt valosaasteelta.0 CommentsComment on Facebook