Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?

Hyvä kirjoitus ja vastaa varmasti satojentuhansien mietteitä Suomessa. Osa on jo menettänyt kaiken, osa elää uhkassa kuten mekin, osa ei vielä tiedä joutuvansa. Kirjoitus kuvaa hyvin sitä uutta surua, jota suomalaiset joutuvat kohtaamaan. Ja se suru on ikuista, jos turbiinit käynnistyvät.

Linkissä on artikkeli "The Role That Corrosion Management Plays in Sustainability of Wind Turbines" eli "Korroosionhallinnan rooli tuuliturbiinien kestävyydessä", Institute of Corrosion, United Kingdom: www.icorr.org/wind-turbines-sustainability-corrosion-management/ Otteita suomeksi: "Maailma on heräämässä kestävyyden tarpeeseen, mutta kamppailee sen toteutuksen kanssa. Kuinka voimme täyttää nykyiset energiatarpeemme vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan? Kestävyys on asia, joka on elintärkeä selviytymisellemme lajina, kun luonnonvaroihimme kohdistuu lisääntyviä paineita väestönkasvun, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Palapelin keskeinen osa on siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, ja tuuliturbiinit ovat tästä hyvä esimerkki. Mutta korroosio vaikuttaa niiden elinkelpoisuuteen. Ymmärtämällä korroosion tuomat haasteet ja mahdollisuudet tuuliturbiinien rakenteissa voimme työskennellä kohti kestävämpää ja selviytymiskykyisempää [resilienssi] tulevaisuutta. Tässä artikkelissa perehdymme tuuliturbiinien kestävyyteen keskittyen korroosioon: - Tutkimme, kuinka korroosio vaikuttaa tuuliturbiiniin ja kuinka se vaikuttaa niiden käyttöikään ja tehokkuuteen. - Tutustumme myös nykyisiin tuuliturbiinien korroosion ehkäisyn ja lieventämisen menetelmiin sekä keskustelemme alan mahdollisesta tulevaisuuden kehityksestä." "Tuuliturbiinit ovat ratkaisevan tärkeitä, jos Yhdistynyt kuningaskunta aikoo saavuttaa nettonollatavoitteensa vuoteen 2050 mennessä ja maailma saavuttaa pidemmän ajan tavoitteensa. Mutta edessä väijyy ongelma: korroosio." "Tuuliturbiinit on tietysti rakennettu kestämään luonnon ankaria olosuhteita, mutta korroosio voi vaurioittaa kestävimpiäkin rakenteita. Tuuliturbiinien tapauksessa korroosiota voi esiintyä useissa komponenteissa, kuten siivissä, tornissa ja sähkökomponenteissa [sekä perustuksissa, anturoissa ja jalustuksissa]. Tämä korroosio tapahtuu useilla tavoilla. [Korroosion päälajeja on kahdeksan, ja alalajeja on noin 10 lajittelun kriteereistä riippuen.]" "Korroosio vaikuttaa tuuliturbiineihin, kun ne altistuvat kemiallisille yhdisteille [kaasuille, nesteille, kiinteille aineille, mikrobeille, vesikin on yhdiste]. Turbiinin osat ovat jatkuvasti alttiina tuulelle, [jäätävälle] sateelle, lumelle [rännälle, pienhiukkasille ja itikoille] ja muille sääolosuhteille, jotka voivat aiheuttaa monenlaista korroosiota. Esimerkiksi: - Tuuliturbiinin lavat altistuvat UV-säteilylle [ultravioletti], joka voi aiheuttaa UV-hajoamista, mikä johtaa lapojen halkeamiin ja delaminaatioon [pintarakenteiden hajoamiseen]. - Torniin ja muihin osiin voi vaikuttaa korroosio, joka johtuu altistumisesta suolavedelle, jota esiintyy yleisesti lähellä rannikkoalueita [suolainen sumu]. - Toinen yleinen korroosion laji, joka vaikuttaa tuuliturbiineihin, on galvaaninen korroosio [bimetallinen korroosio: eri jalousasteen metallit ovat kontaktissa]. Tämän korroosion ehkäiseminen on erityisen haastavaa, koska sitä esiintyy usein turbiinin vaikeapääsyisillä alueilla. - Ultravioletti (UV) hajoaminen auringonvalon vaikutuksesta ja lapojen eroosio [mm. rispaantuminen], joka heikentää lapojen pinnoitteita. Lapojen kärjet voivat nimittäin saavuttaa 300 kilometrin tuntinopeuden. [Pienhiukkastenkin iskut lapoihin ovat kuluttavia. Lapoja suojapinnoitetaan maaleilla, geeleillä, muoveilla, kumeilla ja kovametallilevyillä.]" "Korroosiolla voi olla merkittävä vaikutus tuuliturbiiniin: - Se voi johtaa turbiinin hyötysuhteen laskuun, mikä voi johtaa tuotetun sähkön määrän laskuun. - Se voi myös johtaa rakenteellisiin vaurioihin, mikä lyhentää turbiinin käyttöikää ja lisää huolto- ja korjaustarvetta." "Kansallisen uusiutuvan energian laboratorion mukaan tuuliturbiinien käyttöikä on noin 20 vuotta. Tuuliturbiini on iso ja kallis laite valmistaa ja asentaa. Jos korroosioon ei puututa ajoissa, turbiinin käyttöikä lyhenee. Hyvät korroosiokäytännöt pidentävät sekä luotettavuutta että turbiinin käyttöikää." "Toisin sanoen, ryhtymällä toimiin suojellaksemme tuuliturbiineja korroosiolta voimme varmistaa, että ne jatkavat puhtaan, uusiutuvan energian tuottamista paljon pidempään. Tämä vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia (tuuliturbiinien lapoja ei vielä voida kierrättää tehokkaasti)." "Tuuliturbiinien korroosionestoala kehittyy jatkuvasti, ja uusia teknologioita ja materiaaleja kehitetään parantamaan tuuliturbiinien komponenttien kestävyyttä. Jatkamalla investointeja tämän alan tutkimukseen ja kehitykseen voimme työskennellä kestävämpien tuuliturbiinien luomiseksi." Median ilmasto- ja energiatoimittajat ylenkatsovat tuuliturbiinien monia heikkoja ominaisuuksia ja kehnoa taloutta. Ymmärtämättömyys ja tietämättömyys käy ajan mittaan erittäin kalliiksi. Etenkin merelle rakentamisen monien vaarojen ja riskien (onnettomuuksien todennäköisyyksien) arviointi on pahasti kesken. Arkipäiväisesti sanoen: "Verta saa nenästä kaivamattakin." Tuuliturbiinikenttien rakentaminen Suomeen on jo pitkään ollut totaalisen vähäjärkistä koohottamista.

Saksa (84 milj. asukasta) yrittää manipuloida muut EU-maat tuulihulluiksi pärjätäkseen kilpailussa niiden maiden kanssa, joiden energiapolitiikka on rationaalista. Saksan Energiewende, energiakäännös on totaalinen vihreä munaus. Se on yhtä hullua kuin vihreän perunan syöminen. Netistä: "Vihertävissä perunoissa on alkaloideja, jotka ovat myrkyllisiä suuremmissa määrin syötynä. Vihreät perunat pyritään lajittelemaan pois, mutta joskus perunat alkavat vihertää kaupassa saatuaan liikaa valoa. Nämä perunat kannattaa aina heittää pois!" Saksa ei pysty tekemään Ranskasta (65 milj. asukasta) tuulihullua valtiota. Ranskalla on 56 ydinreaktoria, ja se myy Saksalle ydinsähköä. Saksalla oli 17 ydinreaktoria vaan enää ei ole yhtään. Saksa tyrkyttää Suomelle vähäjärkistä vihreää energiapolitiikkaansa. Saksan energiatekniikka ja -talous on vajoamassa Itämeren pohjamutiin. "Auf Wiedersehen, es war schön Sie kennenzulernen! Näkemiiin, oli hauska tavata teitä!"

Ei Yle mitään laatinut. "Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä."

SDP julkaisi huhtikuun 2023 eduskuntavaalien alla energiapolitiikan manifestin (julistuksen): "Energiapolitiikka – Vihreä siirtymä on elinehto yrityksille ja kotitalouksille." Tuo julkaisu on linkissä: www.sdp.fi/eduskuntavaalit-2023/vaaliohjelma/tulevaisuus-rakennetaan-tanaan/energiapolitiikka-vih... Kaksi otetta manifestista: "Tavoitteenamme on energiaomavarainen [p.o. sähköomavarainen] Suomi vuonna 2025. Se vaatii tuulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen." "Yhteiskunnan sähköistyessä on varmistettava kasvava puhtaan sähkön tuotanto sekä siirtoverkkojen riittävä kattavuus ja kapasiteetti." SDP:n poliittinen ohjelma hyväksyttiin syyskuun 2023 puoluekokouksessa. Sivuilla 48-56/167 on luku 2. "Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle ja siirtymä kestävään yhteiskuntaan": www.sdp.fi/tutustu/politiikka/poliittinen-ohjelma/ Alaluku 2.1. on energiapolitiikan positiopaperi (joka ilmaisee asennoitumisen ja aikomukset) ja tavoitteiden yleisluontoinen kuvaus. Kaksi otetta: Sivuilta 52-53: "Suomesta rakennetaan vihreän vedyn suurvalta Euroopassa. Puhtaan sähköntuotannon lisääntyessä ylijäämäsähköllä valmistetulla vedyllä luodaan nopea vetyloikka teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa. Vihreällä vedyllä mahdollistamme suomalaisen teollisuuden ilmastoystävällisen uudistumisen ja uusien, kansainvälisesti toimivien teknologiayritysten kehittymisen." S. 55: "Verotuksessa tulee siirtyä energian määrän verotuksesta sen tuotannon sekä kulutuksen haittojen verottamiseen. Sähkön tuotantotavasta johtuvat ympäristövaikutukset ovat keskeisin ongelma, ei yksin kulutus. Teollisuutta on ohjattava käyttämään vähäpäästöistä sähköä, eikä estää energiakäännettä [saksaksi Energiewende] puhtaasti tuotetun sähkön kulutuksen liiallisella verottamisella." SDP luottaa valtion avokätisesti tukemaan tuuli- ja aurinkovoimaan. Niiden synnyttämällä ylijäämäsähköllä tuotetaan vihreää vetyä ja tehdään sillä nopea loikka vihreään teollisuuteen ja vihreään liikenteeseen. Suomesta rakennetaan vihreän vedyn suurvalta Euroopassa. Tämän suurvallan luominen vaatii tuulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen merialueet mukaanlukien. Uusia tuuliturbiineja rakennetaan SDP:n manifestin ja puolueohjelman mukaan 6.000-8.000 kappaletta. Niillä tuotetaan vihreää vetyä, kun tuulee sopivasti. SDP:n sähköntuotannon mallissa ihmiset, julkinen hallinto ja yritykset elävät tuulisähkön tahdissa. Energiapolitiikka on omanlainen asia. Energiatekniikka ja -talous on myös omanlainen asia. Toisella niistä Suomesta tulee Nälkäniemi. Kummallakaan niistä ei synny minkään sortin Suur-Suomea. Tuulivoima- & vihreävetybisnes ei piittaa faktoista pätkän vertaa. Sen motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin." Suomi on kollektiivisen takapajuisuuden tilassa. Vihreästä tyhmyydestä sakotetaan lujasti ja säälimättä. Etenkin EU:ssa tyhmien eväät syödään ensin.

Historioitsija fil.tri. Teemu Keskisarja väittää, että Helsinki käyttää Loviisaa hyväksi jätehuollossa: www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8296461 Ote: "Kuvankaunis pikkukaupunki vastaanottaa ulkomailta laivalasteittain jätepaaleja. Niissä on käsittelemättömiä elintarvikkeiden jämiä ja melkein kaikkea mitä ihminen roskikseen nakkaa. Mitä älyä on ahdata, rahdata ja laivata paskaa Napolista Itä-Uudellemaalle? ... Vastikään Italia nosti satojen miljardien eurojen EU-tuet vihreään siirtymäänsä." Keskisarja on usein lennokas ja dramaattinen. Hän osaa kuitenkin kirjoittaa muun muassa yrityksille historiateoksia proosalliseen tyyliin mutta kuitenkin mukaansatempaavasti. Linkissä on infoa jätehuollosta: www.suomi.fi/palvelut/jatteet-ja-jatehuolto-helsingin-kaupunki-kaupunkiympariston-toimiala/126335... Ote: "Jokainen, joka tuottaa jätettä, on jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan jätteistään asianmukaisesti. Mahdollisimman suuri osa jätteestä tulee lain mukaan lajitella ja kierrättää tai käyttää muuten hyödyksi." Netistä: "Kierrätys on yleisnimitys prosessille, jossa pyritään uudelleenkäyttämään jo käytössä olleita materiaaleja. Muovien kierrätyksessä on kyse koko prosessista, jossa muovit ensin kerätään, sitten käsitellään sopivaan muotoon (lajittelu) ja tämän jälkeen joko uusiokäytetään materiaalina (materiaalikierrätys) tai hyötykäytetään energiana (poltto). Euroopan unionin asettaman jätehierarkian mukaan jätteitä tulisi vähentää seuraavassa arvojärjestyksessä (ns. 4R-sääntö): Vähentäminen (reduce) Uudelleenkäyttö (reuse) Kierrätys (recycle) Hyötykäyttö (recover) [usein polttamalla]" Keskustelu kierrättämisestä polttamalla herättää aina kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Aihe on tulenarka 🔥💥. Keskustelu lakkaa usein lyhyeen kuin kanan lento 🐥🐔. "Poissa silmistä, poissa mielestä", on vanha sanonta. Sitä on käytetty monessa yhteydessä. Aika usein silloin, kun on kuopattu jätteitä “liiterin taakse” ja homma on sillä hoidettu. Sanonta kuuluu, että tyhmien eväät syödään ensin. Tosi tyhmät huolehtivat viisaitten ihmisten jätteistäkin. Italialaiset kuljettavat jätteitänsä Suomeen poltettavaksi. Merimatkan varrella on Ranska, Tunisia, Algeria, Marokko, Espanja, Portugali, uudelleen Ranska, Englanti, Belgia, Hollanti, Saksa, Tanska, Norja, Ruotsi, Puola, Latvia, Liettua ja Viro. Mutta juuri me saamme töitä ja rikastumme niin. Me voimme rakentaa lisää polttolaitoksia. Syntyy positiivinen kierre 🥰 🤸 🙋.

Henrik Jönssonin videot ovat nykyään myös englanniksi- monelle tuttua, mutta taitavasti tuotu esille: youtu.be/8P55ygv_D44

Linkin kirjoituksessa vertaillaan toisiinsa ydinvoiman ja tuulivoiman tekniikkaa ja taloutta, Madeleine Staaf Kura joulukuussa 2023: vindkraftsupplysningen.se/resurser/ekonomisk-analys-havsbaserad-vindkraft-kontra-karnkraft Suomennos: "Äskettäin SvD:ssä [päivittäisiä lukijoita 750.000] 16. marraskuuta [2023] julkaistussa keskusteluartikkelissa kahdeksan professoria väitti, että tuulivoima on kustannustehokkaampaa kuin ydinvoima. Investointikustannusten perusteellinen vertailu kyseenalaistaa tämän väitteen." "Pääkohdat investoinneista: 1400 MW:n ydinvoimala Arabiemiraateissa maksoi 60 miljardia kruunua [5,4 mrd €]. Vastaava merituulivoimahanke Isossa-Britanniassa samankaltaisella kapasiteetilla maksoi 70 miljardia kruunua [6,3 mrd €]. Kun otetaan huomioon ydinvoimalan merkittävästi pidempi käyttöikä (vähintään kolme niin pitkä kuin tuulivoimalalla), kolmen tuulivoimalasukupolven kumulatiiviset [kertyvät] kustannukset ovat noin 210 miljardia kruunua [20 mrd €]." "Sähkönjakelun tehokkuus: Ydinvoimalaitokset tuottavat noin kaksi kertaa enemmän sähköä asennettua megawattia kohden verrattuna offshore-tuulivoimaan [merituulivoimaan]. Tuulivoima toimii noin puolella enimmäiskapasiteetistaan ​​ajoittaisten tuuliolosuhteiden vuoksi, mikä vaatii kaksi kertaa enemmän asennettua kapasiteettia vertailukelpoiseen sähköntuotantoon." "Investoinnin kokonaisnäkökohdat: Kun otetaan huomioon tuulivoiman kaksinkertaisen asennetun kapasiteetin tarve, tarvittava investointi on 420 miljardia kruunua [380 mrd €]. Tuulivoiman investointien arvioidaan olevan 7-10 kertaa suurempia kuin ydinvoiman investointien, kun järjestelmäkustannuksia ei oteta huomioon." "Tuotto ja käyttöikä: Ydinvoimalaitokset saavat investointinsa takaisin sähkönmyynnillä alle 10 vuodessa. Saman rahoitusmallin mukaan kestäisi vähintään 120 vuotta, ennen kuin tuulivoimahanke saisi investoinnin takaisin. Tuulivoimalat poistetaan käytöstä tyypillisesti 15-20 vuoden kuluttua, mikä voi johtaa rakenteiden hylkäämiseen [perustukset jätetään maahan] tai kalliisiin poistoihin veronmaksajille." "Markkinadynamiikka: Tuulivoimalla on haasteita tasaisen sähkön toimittamisessa vaihtelevien tuuliolosuhteiden vuoksi, mikä tekee siitä riskialtista ja mahdollisesti kannattamatonta yritystoimintaa. Tuulivoiman luontainen arvaamattomuus lisää markkinoiden epävakautta, jolloin sähkön hinnat vaihtelevat käytettävissä olevan tuulen mukaan." "Johtopäätös: Alan veteraanien kuten Per-Olof Erikssonin, Leif Östlingin ja Karl-David Sundbergin tukeman analyysin mukaan offshore-tuulivoima voi olla jopa 10 kertaa kalliimpaa kuin ydinvoima, kun otetaan huomioon investoinnit, tehokkuus [tuottavuus & taloudellisuus] ja käyttöikä. Tämä herättää tärkeitä kysymyksiä suurten tuulivoimahankkeiden taloudellisesta kannattavuudesta ja pitkän aikavälin kestävyydestä. Koska Ruotsi ja EU jatkavat investointeja kestäviin energiaratkaisuihin, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää kunkin vaihtoehdon todelliset kustannukset ja hyödyt, jotta voidaan tehdä tietoisia päätöksiä." "Analyysin ovat laatineet: Per-Olof Eriksson, Sandvik AB:n entinen toimitusjohtaja ja Svenska Kraftnätin entinen puheenjohtaja Peter Mellberg, dipl.ins. Sähköjärjestelmät sekä Karl-David Sundberg, SKF Steel AB:n entinen toimitusjohtaja ja Leif Östling, Scania AB:n entinen toimitusjohtaja, Tax Benefit Commissionin puheenjohtaja." Madeleine Staaf Kura julkaisi vastikään 19.02.2025 jutun otsikolla "Uusi tutkimusraportti: Ei valvontaa rakentamisen alkamisen jälkeen – vakavia puutteita tuulivoiman ympäristövaikutusten seurannassa". vindkraftsupplysningen.se/resurser/ny-forskningsrapport-ingen-kontroll-efter-byggstart-allvarliga... Suomennan jutun sunnuntaina vaikka kuunvalossa, jos tuulivalo sattuu sammumaan. Kun siitä sekunda-sähköstä ei koskaan tiedä.