Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Pohjois-Pohjanmaalle mahdollisesti 3x enemmän tuulivoimaa - siitä huolimatta etujärjestö kritisoi kun maakotkien ja metsäpeuroja reviirien takia osa alueista poistettiin
... See MoreSee Less
Uusi kaava mahdollistaa kolme kertaa nykyistä enemmän tuulivoimaa Pohjois-Pohjanmaalle
www.kaleva.fi
Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuusto hyväksyi toukokuun lopun kokouksessaan maakuntakaavan.1 CommentComment on Facebook
Järkyttävää!
Salaseura pyrkii päättämään ohi hankkeiden vaikutusalueen asukkaiden ja luonnon yli
... See MoreSee Less
Kulisseissa on valmisteltu laajaa verkostoa pelastamaan Suomen talous ja luonto
www.mtvuutiset.fi
Tavoitteena on, että vuoropuhelun avulla niin viranomaiset, yritykset kuin luonnonsuojelujärjestöt ratkoisivat ongelmia etukäteen.1 CommentComment on Facebook
Liiketoiminnan tuottavuuden & taloudellisuuden eli tehokkuuden arviointi on joskus vaikeaa. Esimerkiksi kilpa-auto on kallis. Sen pyörien vaihto sujuu hetkessä, kun tekijöitä on parikymmentä. Kottikärry on halpa. Sen pyörän vaihto sujuu nopeasti kahdelta mieheltä: www.facebook.com/share/r/1G9Rt3njTD/ Kumman "kulkupelin" kannattavuus on parempi? Kuinka työvoiman ja investointien tuottavuus mitataan? Mikä on paras yhdistelmä pääomia, teknologiaa ja työvoimaa? Kuinka paljon sopii kuluttaa materiaaleja ja energiaa. Mutkikasta, eikö? Pätkien käyvistä tuuliturbiineista kyllä tiedetään, että niiden kannattavuus on perustunut vuosikausien ajan runsaisiin investointi- ja tuotantotukiin. Moni on rikastunut tuottamalla sekundasähköä. Nyt tukien ruinaajat kytkevät yhteen tuulisähkön ja vedyn tuotannon. Sillä kurin he rakentavat Suomesta Puhtaan Energian & Vihreän Vedyn suurvaltaa. Koijarit kahmivat taas toimeentulotukia vähäjärkisiin vihreän muutoksen hankkeisiin. Bisneksen motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin." Kaikkien aikojen tärähtänein teollisuushanke on uusmaalaisen Inkoon kunnan vihreiden terästen tehdas, jonka piti käynnistyä loppuvuodesta 2026. Ylen hourulanväki uskoo edelleen norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön tuulisähköteräksiin kuin hullu puuroon. Espanjalainen mies pilkkasi jo tammikuussa 2023 YouTubella Inkoon humpuukihanketta: youtu.be/w-m31fU0q0o?feature=shared Suurille huijauksille on tyypillistä suuret lupaukset. Lapset leikkivät usein näin: "Jos et usko, mä valehtelen lisää." 🤔 🙋.
Epämääräisen taustan omaava Winda Energy kaatoi kuukkelimetsää - ei saa hankettaan rahoitettua eikä myytyä
PSL on aiemmin min raportoinut Winda Energyn omistajien aiemmista hyvin kyseenalaisista toimista.
... See MoreSee Less
Aurinkovoimayhtiö kaatoi metsää kuukkeliseudulta – nyt pelkona on, että hakkuut olivat turhat
yle.fi
”Mikäli hanke ei etene, on valitettavaa, että epärealististen markkina-odotusten siivittäminä tuhotaan luontoarvoja”, sanoo alueen kesäasukas Kai Blauberg.3 CommentsComment on Facebook
Ja Suomen valtio sallii nämä luontotuhot silmää räpäyttämättä 🙄
Tavan kansalainen jos tuon tekis , istuis vankilassa ? Missä se tasaarvo Suomessa ?
Siis oikeesti tämä maa on sairas... Näitä ja tuurivoimaa saa tehä mielin määrin mutta koitappa navetan Alta kaataa muutama puu....
Tutkija lyttää Suomen datakeskusbuumin – 'Investointeja seiniin'
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan datakeskukset eivät ole Suomen kannalta tuottavuuden kannalta hyviä investointeja. Ne eivät edistä talouskasvua merkittävästi, koska ne eivät luo uutta osaamista, innovaatioita tai korkean arvonlisän työpaikkoja – vaan ovat lähinnä "investointeja seiniin".
Datakeskusten hyöty Suomen kansantaloudelle jää Kosken ja Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan rajalliseksi: rakennusvaihe tuo hetkellistä työllisyyttä, mutta operatiivinen toiminta on vähähenkistä ja matalan lisäarvon työtä. Ne voivat myös viedä IT-osaajia pois tuottavammista tutkimus- ja kehitystehtävistä.
Lisäksi useimmat keskukset ovat ulkomaisten yritysten omistuksessa, jolloin taloudelliset hyödyt ja verotulot valuvat usein ulkomaille.
Tuottavuuden kasvun edellytyksenä olisi, että datakeskukset synnyttäisivät ympärilleen suomalaisia alihankkijaverkostoja ja tutkimusyhteistyötä. Tämä on kuitenkin harvinaista, koska kansainväliset toimijat tuovat teknologiansa mukanaan.
Poikkeuksena Microsoftin Uudenmaan datakeskushanke, jossa suunnitellaan koulutusyhteistyötä ja hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmössä. Tämä voi avata mahdollisuuksia arvokkaampaan liiketoimintaan, mutta se ei tapahdu automaattisesti.
Suomen datakeskusbuumi ei nykyisellään tue kansantalouden tuottavuuskehitystä. Arvonlisä syntyy vain, jos keskuksiin kytkeytyy tutkimus, koulutus ja innovaatiot – pelkkä konesalien rakentaminen ei riitä.
... See MoreSee Less
Investoinnit | Tutkija lyttää Suomen datakeskusbuumin – ”Investointeja seiniin”
www.hs.fi
Suomeen rakennettavat datakeskukset eivät ole Suomen talouden kannalta erityisen hyviä investointeja, sanovat tutkijat. Niillä ei ole vaikutusta tuottavuuteen.1 CommentComment on Facebook
Linkissä tekniikan tohtori Antero Ollila pohtii, kuinka fossiiliton energiantuotanto voisi onnistua vuoteen 2050 mennessä, Uusi Suomi -blogi 02.06.2025: puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/miten-fossiiliton-energian-tuotanto-onnistuu-vuoteen-2050-m... Otteita: "Kun kyse on fossiilisista polttoaineista, niin useimmiten mielikuviimme ei mahdu se tosiasia, että fossiilisia polttoaineita [ja raaka-aineita] tarvitaan paljon muuhunkin kuin sähkön, lämmöntuotantoon ja liikennevälineisiin (autot, laivat ja lentokoneet). Niitä käytetään myös metallien, muovien ja lannoitteiden tuotantoon. Ja järkiään näissäkin kohteissa käy niin, että tuotantokustannukset helposti moninkertaistuvat [fossiilittomilla menetelmillä]." "Tämä voi tarkoittaa, että tuuli- ja aurinkovoiman tuotantojärjestelmät eivät välttämättä ole elinkelpoisia suurissa verkoissa, joissa sähkötekniikka on nykyisessä muodossaan. Tämä voi muuttua, jos tällä alalla tehtävällä tutkimuksella saavutetaan teknologinen läpimurto. Hyödyllinen läpimurto voisi olla sellaisen sähkötekniikan kehittäminen, joka voi toimia muuttuvalla virtalähteellä. Muuttuva taajuus, virta ja jännite. Jos tämä olisi mahdollista, tehopuskurin tarve vähenisi huomattavasti tai jopa poistuisi kokonaan. Tästä huolimatta tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuuli ja aurinko eivät ole elinkelpoisia ensisijaisena energialähteenä seuraavalle teolliselle aikakaudelle." "Kuva 4 osoittaa sen, että sähkön tarve kasvaa merkittävästi myös sen takia, että sen avulla pitää korvata fossiiliset polttoaineet myös seuraavissa kohteissa: rakennusten lämmitys, ammoniakin valmistus (lannoitteiden valmistus), teräksen valmistus, vedyn tuotanto, sähköautojen lataus, sähkön tuotanto. Kuva 4 osoittaa, että sähkön tarve noin kolminkertaistuu nykyisestä tasosta. Todennäköisesti siinä käy niin, että monen tuotteen hinta noin 2-3-kertaistuu. Tästä on konkreettinen esimerkki vihreä vety, josta jo tiedetään, että sen hinta tulee olemaan noin 3-kertainen fossiilisista raaka-aineista valmistettuun verrattuna." Suomesta piti tulla tuossa tuokiossa Puhtaan Energian ja Vihreän Vedyn Suurvalta. Jotakin meni pieleen, ja Suomesta on nyt tulossa energiatekniikan banaanivaltio, jonka nimeksi sopisi Nälkäniemi: fi.m.wikipedia.org/wiki/Banaanivaltio Pätkivällä tuulisähköllä voisi toki tuottaa jotakin pientä kivaa lapsille, kuten paukkupurukumia Itä-Suomen riutuvissa kunnissa. Tanskalaiset, saksalaiset, amerikkalaiset ja kiinalaiset tuuliturbiinit toisivat uutta elinvoimaa itärajalle. No kerrankos sitä sattuu. Irwin Goodmaniltakin meni rahahommat pieleen: youtu.be/t1-PHVmCbVE?feature=shared Mikäs hätä tässä, matalassa kaivossa. Huoleton on hevoseton poika. Ei tuulihulluilla huolta ole 🤔 🙋.
Aurinkovoima ohittaa tuulivoiman - mutta ei Suomessa
Aurinkovoima on noussut uusiutuvan energian kärkeen maailmanlaajuisesti. Vuonna 2024 jo yli 80 % uudesta uusiutuvasta energiasta tuli aurinkosäteilystä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan aurinko ohittaa 2030-luvulla tuuli- ja vesivoiman ja myöhemmin myös fossiiliset energialähteet.
Kasvun taustalla on aurinkopaneelien nopea halpeneminen ja tehostuminen – paneelien hinnat ovat laskeneet 80 % kymmenessä vuodessa. Uudet teknologiat, kuten aurinkoa seuraavat telineratkaisut ja perovskiittipaneelit, parantavat tuottavuutta entisestään.
Aurinkovoiman haaste on sen satunnaisuus: se tuottaa vain silloin kun paistaa. Tähän vastataan osin akkujärjestelmillä ja kulutuksen joustavuudella. Silti aurinko sopii erityisen hyvin alueille, joissa kulutus huipentuu juuri aurinkoisina hetkinä – kuten päiväntasaajan seudulla ilmastoinnin tarpeen vuoksi.
Suurin osa kasvusta tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. Euroopassa kasvu jatkuu, mutta hitaammin mm. tukipolitiikan ja alhaisen sähkönhinnan vuoksi.
Myös Suomessa aurinkovoima on noussut marginaalista pysyväksi osaksi sähköjärjestelmää. Lounais-Suomi on kehityksen keskus – Kalannin aurinkopuisto Uudessakaupungissa on valmistuessaan Suomen suurin (200 MW). Kuitenkin Suomen olosuhteet suosivat tuulivoimaa, joka pysyy kansallisesti uusiutuvien ykkösenä.
Aurinkovoiman maailmanlaajuinen läpimurto on käynnissä. Se on nopeasti nousemassa hallitsevaksi sähköntuotantomuodoksi, mutta paikalliset olosuhteet – kuten Suomessa – määrittävät, kuinka suuri sen rooli kansallisesti on.
... See MoreSee Less
HS Visio | Aurinko jyrää uusiutuvan energian kilpajuoksussa
www.hs.fi
Päästöttömän energian kilpajuoksu on kohta ohi. Viime vuonna jo 80 prosenttia uudesta uusiutuvasta energiasta tuli säteilynä taivaalta.3 CommentsComment on Facebook
Koko Euroopassa aurinkopanelien kierrätys on lasten kengissä eikä ole lähivuosina mitään muutosta odotettavissa. Aurinkopaneleista on tulossa tuulivoiman kaltainen ympäristö katastrooffi. tekniikanmaailma.fi/muhiiko-aurinkopaneeleissa-tulevaisuuden-ekokatastrofi-200-miljoonan-tonnin-j...
Yhteyttääkö nuo aurinkovoimalat, niinkuin kasvit? 🤔
Hei! Mitenkä sitten suu pannaan kun tulee se kylmäkausi? Aurinkopaneelit Huurtuvat ja Tuulivoimaloiden siivet jäätyvät. Sekin on Ilmastonmuutos odotettavissa.
Miksi Suomi rakentaa erittäin kalliilla tavalla koko sähköjärjestelmän uusiksi sen sijaan että investoisi perusvoimaan eli vähäpäästöiseen, ympäristöystävälliseen ja maankäytöltään tehokkaaseen ydinvoimaan?
Suurin osa tässäkin kirjoituksessa mainituista korjaus- ja päivitystarpeista olisivat tarpeettomia.
Nyt rakennetaan pää märkänä järjestelmää, jonka kerman kuorinnan hoitaa pääsääntöisesti ulkomaiset sähkön tuottajat ja suurkuluttajat. Veronmaksukin on 'vapaaehtoista'. ... See MoreSee Less
"Harmittaa, mutta minkäs sille teet" – Pyhännän ja Siikalatvan hankkeita jäi pois maakuntakaavasta
www.siikajokilaakso.fi
Hyväksytyssä vaihemaakuntakaavassa ei ole Pyöriännevaa, Pilpankangasta eikä Uljuaa. Kuntia hieman harmittaa, mutta toisaalta luonnon ystävät kiittävät.2 CommentsComment on Facebook
Turvettakin on Suomessa valtavasti, erittäin tehokasta, uusiutuvaa ja ennen kaikkea kotimaista energiaa. Turpeesta työkin jää sinne missä töitä eniten kaivataan.
Tuulimyllyt on edullisia kunnille ja varsinainen raha virtaa ulkomaille, siksi rakennetaan.