Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Perhon kunnanjohtaja ja kunta kuvittelevat tietävänsä enemmän metsäpeurasta kuin Metsähallituksen luontoyksikkö sekä ELY-keskus
Näitä samanlaisia kuvitelmia on ollut muillakin kunnilla. Tietenkin kun hanketoimija kuiskii korvaan ja käytännössä laatii kunnan puolesta valituksen.
... See MoreSee Less
Vääntö Perhon Ahvenlammin kumotusta tuulipuistokaavasta jatkuu: kunta hakee valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen
yle.fi
Hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan, koska se piti puistoa uhkana metsäpeuran elinoloille.0 CommentsComment on Facebook
Yllätyitkö? Totta kai yhtiöt ulkoistavat kaikki kustannuksensa - niin ovat tuuliyhtiötkin pääsääntöisesti tehneet
... See MoreSee Less
Tuore tutkimus | Tutkijat: Tekoälyn ympäristökustannukset jäävät yhteiskuntien maksettavaksi
www.hs.fi
Tekoälybuumilla on kova hinta ympäristölle, arvioi tekoälyn ympäristövaikutuksia mitannut tuore tutkimus.0 CommentsComment on Facebook
Kalliiksi tulee datakeskustouhu
... See MoreSee Less
Datakeskuksia himoavan Suomen on syytä varautua rakentamaan lisää ydinvoimaa
www.ilkkapohjalainen.fi
Datakeskus, ydinvoima, sähkön hinta,1 CommentsComment on Facebook
Ajankohtainen oikeuskäytäntö tuulivoimamelun arvioinnista Keski-Suomessa
PSL näkökulma:
Tuore hallinto-oikeuskäytäntö Keski-Suomesta osoittaa, että tuulivoimamelun arvioinnissa ei voida tukeutua yksinomaan lyhytaikaisiin mittauksiin tai siihen, etteivät ohjearvot näennäisesti ylity. Erityisesti melun häiritsevyys, mittausmenetelmien riittävyys sekä menettelylliset vaatimukset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan.
Pihtiputaan Ilosjoen tapaus (Vaasan hallinto-oikeus, 2025):
Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnan päätöksen, jossa Ilosjoen tuulivoima-alueella tehtyjen melumittausten katsottiin olevan vaatimusten mukaisia eikä asiassa ryhdytty jatkotoimiin.
Ilosjoen alueelle valmistui 7 voimalaa vuonna 2021. Ympäristöluvassa edellytettiin melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, ja WSP Finland toteutti mittaukset vuosina 2022–2024.
Mittausraportin mukaan asetuksen mukaiset melurajat eivät ylittyneet, mutta lähiasukkaat katsoivat mittaukset puutteellisiksi ja vaativat uusia, pidempiaikaisia mittauksia sekä meluhaitan poistamiseen tähtääviä toimia.
Hallinto-oikeus katsoi, että asiassa hankittu selvitys ei ollut kaikilta osin riittävä meluhaitan arvioimiseksi eikä ympäristölupamääräysten mukaisten toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi.
Erityistä huomiota kiinnitettiin melun amplitudimodulaatioon (merkitykselliseen sykintään), joka todettiin mittauksissa ainakin yhdessä mittauspisteessä. Hallinto-oikeus totesi, että merkityksellinen sykintä on tuulivoimamelun häiritsevyyttä lisäävä ominaisuus, joka YM melumittausohjeen mukaan voi edellyttää mittaustulokseen kohdistettavaa sanktiota (esimerkiksi +5 dB).
Hallinto-oikeuden mukaan merkityksellinen sykintä on otettava huomioon arvioitaessa tarvetta puuttua tuulivoimaloiden toimintaan hallintopakkokeinoin.
Lisäksi hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa ollut noudatettu ympäristönsuojelulain ja hallintolain edellyttämää kuulemismenettelyä, koska toiminnanharjoittajaa (ABO Energy) ja asian vireille panijoita ei ollut kuultu asianmukaisesti.
Saarijärven Soidinmäen tapaus (valitus vireillä Vaasan hallinto-oikeudessa):
Saarijärven Soidinmäkeen valmistui 7 tuulivoimalaa vuoden 2022 lopulla, minkä jälkeen lähiasukkaat tekivät ilmoituksia kokemistaan meluhaitoista.
Melumittauksia tehtiin kolmen asuinrakennuksen luona ulkona ja yhdessä myös sisällä. Mittaukset toteutti Ramboll Finland Oy kahtena päivänä marras–joulukuussa 2024.
Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta totesi huhtikuussa 2025, etteivät melun ohjearvot ylittyneet, eikä katsonut tuulivoimaloiden aiheuttavan sellaista kohtuutonta rasitusta, joka edellyttäisi ympäristölupaa.
Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi siten, että melumittaukset teettää riippumaton taho.
Valituksen mukaan mittausjakso oli liian suppea eikä edustanut alueen tyypillisiä tai haitallisimpia olosuhteita. Lisäksi mittauspisteet sijoitettiin noin 200 m päähän lähimmistä asuinrakennuksista, jolloin mittaustulokset eivät vastaa todellista melutilannetta asukkaiden kannalta.
Valituksessa on katsottu, ettei päätöksessä ole esitetty riittäviä oikeudellisia perusteluja mittausten asianmukaisuudesta eikä meluhaitan arvioinnista kokonaisuutena.
... See MoreSee Less
Hallinto-oikeus palautti Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimaloiden meluasian lautakunnalle – Saarijärven Soidinmäkeä koskeva valitus on ratkaisematta
www.ksml.fi
Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnan päätöksen, jossa Ilosjoen melumittaukset todettiin vaatimusten mukaisiksi eikä ympäristölupaa muutettu.0 CommentsComment on Facebook
Sähkölinjojen korvauksia koskeva selvitys käynnistyy
... See MoreSee Less
Sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskeva selvitystyö käynnistyy
oikeusministerio.fi
Professori Martti Häkkänen ryhtyy selvittämään oikeusministeriön toimeksiannosta, miten sähkölinjojen tuottama taloudellinen hyöty tulisi ottaa huomioon sähkölinjoista maanomistajille makse...2 CommentsComment on Facebook
Lausuntopalvelussa!!! -- YM pyytää lausuntoja hallituksen esitykseen luonnonsuojelulain muuttamisesta
Huom. Muistetaan, miten jokin aika sitten 9 tuuliyhtiötä maksoi suon ennallistamisesta 119 000 euroa - välittäjänä toimi One Planet (Emma Kari, Mari Pantsar/Häkämies).
YM tiedote 16.12.2025
Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.
Lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa. Tällä hetkellä luonnonsuojelulaki mahdollistaa tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon. Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla.
Jatkossa luonnonsuojelulaki mahdollistaisi tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen myös muihin luontotekoihin. Muutoksella laajennetaan ja vauhditetaan luonnonarvomarkkinoita. Toimivilla luonnonarvomarkkinoilla maanomistajat voivat parantaa luonnon tilaa ja myydä tuottamiansa luonnonarvoja ostajille. Ostajina voivat olla yritykset, julkiset toimijat, säätiöt, järjestöt tai yksityishenkilöt, jotka haluavat joko kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa tai parantaa muuten luonnon tilaa.
”Luonnonarvomarkkinoita ja luontotekoja kohtaan on valtavan paljon kiinnostusta. Haluamme mahdollistaa yritysten luontoteot ja kannustaa maanomistajia markkinoille mukaan. Lainsäädännöllä ehkäisemme viherpesua ja edistämme vaikuttavia toimia luonnontilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
Lausuntopyyntöön sisältyy erillinen kysymys siitä, miten lieventämishierarkia tulisi liittää hallituksen esityksessä ehdotettavaan luontotekoon. Lieventämishierarkia tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutuvia heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella.
Lakiin ehdotetaan pykälää ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä
Esitysluonnoksen mukaan luonnonsuojelulakiin lisättäisiin säännös EU:n ennallistamisasetuksen täytäntöönpanemisesta. Lakiin ehdotetaan pykälää kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. Ensimmäistä ennallistamissuunnitelmaehdotusta laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Säännösluonnoksen mukaan kukin ministeriö valmistelisi suunnitelman oman toimialansa osalta. Valtioneuvosto päättäisi sekä ehdotuksen toimittamisesta komissiolle että lopullisen suunnitelman hyväksymisestä. Vain lopullisesta päätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus.
Suunnitelma laaditaan asetuksen mukaan kolme kertaa, eli parhaillaan laadittava suunnitelma on päivitettävä vuosina 2032 ja 2042.
Suden suojeluasema muutettaisiin
Susi on toistaiseksi kuulunut sekä metsästyslain että osittain luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Suden tiukka suojelu Euroopan unionin luontodirektiivissä lakkautetaan direktiivin 14.7.2025 voimaantulleella muutoksella, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön viimeistään 15.1.2027.
Esitysluonnoksella tehtäisiin luonnonsuojelulakiin direktiivin muutosta vastaavat muutokset ja susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan 8 luvun soveltamisalasta ja jatkossa sitä koskisivat vain metsästyslain säännökset.
Lisäksi lakiin ehdotettaisiin kahta vähäistä teknistä muutosta.
www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=69eda95d-a16e-46ab-8240-18d0d3539623 ... See MoreSee Less
1 CommentsComment on Facebook