Tapahtuma: ’Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?’ Viitasaari Areenalla
Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Kauppalehden pääkirjoitus - hallituksen tulisi harkita tuulivoimalain käyttöönottoa - 18.4.2024
Pääkirjoitus / Tuulivoimalat vastatuulessa – erillislaki voimaloiden rakentamiseen yksi vaihtoehto
Pohdittavaa. Tuulivoimalarakentamisen hyväksyttävyys vaatisi hankkeiden parempaa koordinointia ja ympäristön parempaa huomioon ottamista. Kuvassa Haapajärvelle rakennettava voimala vuoden 2023 kesäkuussa.
Tuulivoimalarakentamisen hyväksyttävyys vaatisi hankkeiden parempaa koordinointia ja ympäristön parempaa huomioon ottamista.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimarakentamisen vauhti ja volyymi asettavat tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden koetukselle lähivuosina. Erityisesti selvityksessä nostetaan esiin rakentamisen kasautuvia vaikutuksia ja vähäistä koordinointia, joka on saanut ihmiset takajaloilleen.
Voimalainfrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa maankäytön muutosten vuoksi lisääntyviä ympäristö- ja luontovaikutuksia. Samalla tuulivoimahankkeiden hyötyjen ja haittojen epätasainen jakautuminen on synnyttänyt kasvavaa eriarvoisuuden kokemusta, koska esimerkiksi taloudellisesti osa hyötyy hankkeista ja toinen osa saa eteensä vain hankkeiden lieveilmiöt.
Hyväksyttävyys voi vähentyä, mikäli tuulisähköön tukeutuvia muita investointeja ja aluetaloudellisia hyötyjä ei synny.
Päättäjien täytyy ottaa tilanne nyt hallintaansa. Itä-Suomen yliopiston selvitys kertoo konkreettisesti, että paikalliset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ovat nousemassa tuulivoimarakentamisen suureksi haasteeksi ja samalla ne nousevat haasteeksi koko tavoitellun vihreän siirtymän teollisiin kymmenien miljardien eurojen hankkeisiin.
Suomi on saanut nyt jo siipeensä Euroopan vihreissä hankkeissa. SSAB:n Ruotsi-päätös on tästä selvä esimerkki. BloombergNEF:in keräämän datan mukaan EU:n vihreät investoinnit Britannia mukaan lukien kasvoivat viime vuonna peräti 41 % 434 miljardiin euroon. Bloombergin mukaan vihreän siirtymän investoinneissa oli viime vuonna vahvaa kasvua monessa EU-maassa, mutta Suomessa miinusta tuli 9 %.
Kasvun hiipumisesta huolimatta tilanne ei ole niin synkkä kuin Bloombergin luvut näyttävät. Suomessa valmistui viime vuonnakin nimellisteholtaan 1 278 MW uutta tuulivoimaa ja tuulivoiman koko kapasiteetti kasvoi jo 6 946 MW. Tänä ja ensi vuonna investointitahti on samaa luokkaa.
”Ehkä Petteri Orpon (kok) hallituksen kannattaisi tarttua aiemmin esitettyyn ajatukseen erillisestä tuulivoimalalaista, jolla säädettäisiin ja ohjattaisiin kokonaisvaltaisesti tuulivoimaloiden rakentamista ja toimintaa.”
Ongelmana on, että suurista luvuista huolimatta uusien tuulivoimaloiden rakentaminen lähes romahti verrattuna vuoteen 2022, jolloin tuulivoimakapasiteetti kasvoi 2 430 MW. Hankkeita on jäädytetty, koska rahan hinta on noussut ja sähkön käytön lisääminen menee nyt aivan eri tahtiin kuin viime vuosina suunniteltu. Tarvittavat teolliset vihreät investoinnit ovat selvästi viivästyneet.
Nopeasta tuulivoimalarakentamisesta on seurannut myös hankkeiden ja prosessien laatuongelmia esimerkiksi niiden ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Nyt tuulivoimarakentamisen hallinnoimisessa olisikin aikalisän paikka, jotta teolliset miljardihankkeet saataisiin varmasti eteenpäin tällä vuosikymmenellä. Ehkä Petteri Orpon (kok) hallituksen kannattaisi tarttua aiemmin esitettyyn ajatukseen erillisestä tuulivoimalalaista, jolla säädettäisiin ja ohjattaisiin kokonaisvaltaisesti tuulivoimaloiden rakentamista ja toimintaa.
... See MoreSee Less
Tuulivoimalat vastatuulessa – erillislaki voimaloiden rakentamiseen yksi vaihtoehto
www.kauppalehti.fi
Tärkeimmät ajankohtaiset talousuutiset, pörssikurssit ja kattavat sijoittajapalvelut löydät Kauppalehdestä.1 CommentComment on Facebook
6946MW saadaan nyt huimat 1280MW, eli vähemmän vähemmän kuin keskiarvollisesti niistä sähköä saadaan. Keskiarvo kun pyörii tuulivoimalla noin 30% lukemissa kapasiteetistaan. Kallistahan puuhastelua niiden uusiminen muutaman vuosikymmenen päästä on, mutta kulutustahan markkinat haluaa nostaa kertakäyttöistä tavaraa myydessään. Olisikohan näihin lkertakäyttöisiin leluihin mennyt jo yli 12 miljardia.
Metsäpeurat onnistuttiin palauttamaan Keski-Suomen länsiosiin, mutta nyt pelkona on tuulivoima: "Tämä on iso uhka" - KSML 17.4.2024
Maksumuurin takana. Artikkeli on pitkähkö, ja kannattaa lukea kokonaisuutena. Tässä muutama nosto, mukana on myös PSL lisäys (esim. linkki Luke selvitykseen).
Metsäpeurojen palautus Suomenselän alueelle on ollut suuri onnistuminen. Kanta on levinnyt Keski-Suomen länsiosiin ja Keski- sekä Pohjois-Pohjanmaalle.
Luken mukaan metsäpeuran suurimmat uhat ovat: ilmastonmuutos, elinympäristön rakentaminen tuulivoimaloineen ja suurpetokannan mahdollisesti hallitsematon kasvu.
Uhkana on Suomenselän peurakannan romahtaminen - erityisesti rakentamisen myötä.
Keski-Suomella on suuri vastuu, joka liittyy etenkin tuulivoimakaavoitukseen.
Tutkittua tietoa tv:n vaikutuksesta metsäpeuroihin on vasta vähän. Mutta porojen on havaittu etenkin lisääntymisaikaan väistävän tuulivoima-alueita 5 km päähän mediaanina.
Maakuntakaavaa varten Luke laati selvityksen, jonka mukaan 5 km säteellä häiriöalue kasvaa peräti 70 %:iin siitä alasta, missä peurat kesäisin eli vasonnan aikaan ja sen jälkeen liikkuvat.
Metsäpeura selvitys: keskisuomi.fi/wp-content/uploads/2023/02/Metsapeuraselvitys-II-vaiheen-selvitys-ja-vaikutusten-ar...
Suomenselkä on Euroopan tärkein metsäpeuran lisääntymisalue. Vaarana on, että kanta taantuu. Ydinalueen muuttuminen pääosin häiriöalueeksi heikentää kantaa pitkällä aikavälillä. Lausunnon mukaan nämä alueet ovat elintärkeä runko populaation lisääntymisympäristöille. Häiriövaikutusten alkaessa iso joukko vaatimia joutuu hakemaan uusia alueita, mutta muillakin alueilla on todennäköisesti vastassa paljon tuulivoimaloita.
Tuulivoimahankkeissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi (yva).
– Luke on antanut satoja yva-lausuntoja. Tiettävästi kertaakaan ei ole niiden perusteella todettu, että metsäpeuran vuoksi tv ei voi rakentaa, erikoistutkija Antti Paasivaara sanoo.
Hän kysyy, onko asiantuntijatietoa oikeasti huomioitu ja epäilee herkkien lajien osalta yva-työtä tehtävän ylimalkaisesti.
Tuulivoima on tullut Suomeen niin vauhdilla, että esimerkiksi kaikki asiaan liittyvä ohjeisto, säännöstö ja lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksen tahdissa.
Systeemissä on valuvika. Suomesta puuttuu valtakunnallinen suunnittelutaso. Tutkijan mukaan metsätalous on merkittävä elinympäristöihin vaikuttava tekijä, mutta suurimmat vahingot on ehkä tehty jo aiemmin etenkin ojituksilla.
www.ksml.fi/paikalliset/6703213?fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMQABHSYnYDWx6XOYrwZqp3wjYulor9i8N1ST9i3r7sOw... ... See MoreSee Less
Metsäpeurat onnistuttiin palauttamaan Keski-Suomen länsiosiin, mutta nyt pelkona on tuulivoima: "Tämä on iso uhka"
www.ksml.fi
Metsäpeurojen palautus Suomenselän alueelle on ollut viime vuosikymmenien suuri onnistuminen.3 CommentsComment on Facebook
Kommunistinen lauluyhtye Agit Prop lauloi 1970-luvulla rauhasta, ystävyydestä ja solidaarisuudesta. Hakasuluissa on se, mitä uustaistolaiset ilmastoaktivistit nykyään laulavat. Rauha, ystävyys, solidaarisuus [tuulivoimalat], nuorten [elokapinallisten] työ sen [ne] varmistaa voi Maailman nuorten [sannojen ja marioiden] työllä yhteisin ponnistuksin vain nuorten [ville- ja sirpameppien] yhteistyö sen [tuulivoiman lisäämisen] varmistaa voi Miten voitamme hädän ja kurjuuden [ilmastonmuutoksen], kun nääntyy niin moni ihminen [lii ja sofia] ettei olla tarvitsisi nälissään köyhimmänkään [haavoittuvassa asemassa olevien paperittomien] Miten voimme me sodat [persupuolueen] lopettaa ja aseet [ydinvoiman] teljetä lukkojen taa? Miten suuntaamme voimat toimintaan rakentavaan [ilmastolakkoiluun]? Miten Neuvostoliittoa [World Economic Forumia] autamme, kun maailmanrauhaa [päästötöntä energiaa] rakentaa se? Aina varmimman rauhanomaisen tien valiten [Pride-lippua heiluttaen] Miten kansanmurhat voi lopettaa? Miten jenkkiarmeijan [Orpon hallituksen] horjumaan saa? Miten Vietnam [HLBT-kansa] saavuttaa vapauden todellisen? Miten päästä voi rotusorrosta [persuista]? Miten luonnonantimet tasata [jakaa tuulimafialle]? Viedä luokkataistelu [CO2-taistelu] päätökseen lopulliseen Miten loisimme elämän rikkaamman ja ihmisarvoisen maailman [gretoille ja kapitalisteille], jossa työ ei merkitse raadantaa orjuuttavaa [vaan istuskelua Mannerheimintiellä]
Mm. metsäpeurasta on parhaillaan tutkimus menossa. Vuoden alussa alkanut hanke on viisivuotinen, ja se päättyy vuonna 2027. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Luke ja 14 tuulivoimayhtiötä yhdessä. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Luke. www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskus-selvittaa-tuulivoiman-vaikutuksia-metsaelaimistoon www.luke.fi/fi/projektit/tuuliriista
Yle, HS ja niitä peesaavat mediatalot ovat vaitonaisia tuulivoimaloiden materiaalimenekistä. Avaan tässä asiaa materiaalitekniikan näkökulmasta. Tuuliturbiini tuottaa sähköä surkean pienellä teholla suhteessa sen valtavaan massaan. Tyypillisen maavaraisen 5-6 MW:n (asennettu maksimiteho) tuuliturbiinin torni, konehuone ja roottori painavat yhteensä 1.000 tonnia eli miljoona kiloa. Näissä maanpäällisissä rakenneosissa on terästä, alumiinia, kuparia, sinkkiä, kromia, nikkeliä, kobolttia, harvinaisia maametalleja, kertamuoveja, lasi- ja hiilikuituja sekä balsapuuta todella heikosti tuottavassa käytössä. Lähes kaikki materiaalit on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Turbiinin massiiviset teräsbetoniset perustukset (antura) painavat 2.000 tonnia eli 2 miljoonaa kiloa. Säiden mukaan toimiva laitos tuottaa tehoa keskimäärin 30 % maksimista. Turbiinin sähköntuotanto heiluu valtoimenaan välillä 0-85 % maksimista. Tuotanto osuu sähkön kysyntään useimmiten vain 0-40-prosenttisesti. Tuulivoima ei sovi lainkaan suuriin sähköjärjestelmiin. Tuuliturbiinikentät (180 kenttää, 1.600 turbiinia) ovat Suomen sähköjärjestelmän käenpoikasia, kalliita ja vahingollisia loisia. Ilmastohätätilan julistajat ja vihreän siirtymän lipunkantajat eivät ymmärrä energiatekniikkaa ja -taloutta. He uskovat lapsellisesti, että on olemassa puhtaita, päästöttömiä ja uusiutuvia energioita. Tällaisia mystisiä energioita löytyy sateenkaaren päästä. Meillä on korkeatasoisen teknologian yhteiskunnassa nykyään aivan takapajuista vihreää väkeä, joka ammentaa tuulesta sähköä muka pienin kustannuksin. Tuulisähköyhtiöt kehuvat, että ne työllistävät paljon ihmisiä. Paljon työllistävä energiatekniikka on tietysti kallista. Tuuliturbiinifirmoilla on toki talkootyöläisiä mediataloissa mainostamassa tuulivoimaa. Mutta kansa maksaa myös tuulisähköiskusta pillastuneiden toimittajien palkkakustannukset viime kädessä. Ilmastohätätila on globaalien energiayhtiöiden markkinointitemppuilua. Ilmasto lämpenee ja viilenee omia aikojaan. Kun maapallo lämpenee auringon säteilystä, ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa. Energiantuotannon osuus CO2-pitoisuuden kasvussa on hyvin pieni. Fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä toki luovutaan ajan myötä 30-50 vuodessa. Kiirehtiminen on tuuli- & aurinkovoimabisneksen myyntikikkailua. Ilmaston lämpenemisen ja viilenemisen erilaiset jaksot kestävät satoja, tuhansia, kymmeniätuhansia ja miljoonia vuosia. Tuulivoima kattaa maailman energiankulutuksesta vain 2,3 %, vaikka tuuliturbiineja on jo 360.000 kappaletta. Tuulivoimasta ei ole fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi. Tuulivoima tarvitsee alituiseen säätö- ja varavoimaa. Se vain ei tuota niitä itse. Etevät energiatekniikat tuottavat sähköjärjestelmälle säätö- ja varavoimaa. Tuulisähköyhtiöt pääsevät siinä kuin koira veräjästä, maksutta. Tuulivoima loisii Suomessa ja aiheuttaa valtavia tuhoja ympäristölle ja luonnolle ja ihmisille ja eläimille. Tuulivoima on tuhovoimaa.
Lehmikorven tuulivoimahanke toistaa Nikaran tuulivoimahankkeen puutteita - SuurKeuruu 16.4.2024
Kuntapäättäjien tuulihurmos on levinnyt jo Keurusseudullekin.
Viimeistään nyt on päättäjien aika tehdä sitä työtä mihin heidät on valittu. Otan mukaan joitakin esimerkkejä Lehmikorven YVA-selvityksestä ja muista asiakirjoista.
Hurmoksessa hamutaan tuulivoimaa ilman asianmukaisia selvityksiä. Vaikuttaa siltä, että tutkimuksilla osoitetut faktat ja lähivaikutusalueen asukkaiden havainnot eivät mene perille. Lukemalla hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) ja muut selvitykset, ja ylipäätään tuulivoimarakentamiseen liittyvät säännöt, näkee niiden puutteellisuudet, tai havaitsee kokonaan tekemättä olevat selvitykset.
Kuten Nikaran kirjoituksessa osoitettiin, asiaan syvällisesti perehtyneet asukkaat tuovat kaikkia kansalaisia, myös kaupunkilaisia ja kirkonkyläläisiä, koskevia epäkohtia esiin. Päättäjien olisi tullut tehdä vastaavat toimet jo alkuvaiheessa. Kansalaiset joutuvat edelleen osoittamaan suunnitelmien puutteet. Hekin käyttäisivät aikansa mieluummin muuhun kuin virkamiesten, kuntapäättäjien ja kaavakonsulttien töiden paikkaamiseen.
PSL lisäys. Nikaran tuulivoimahanketta koskeva facebook ja SuurKeuruu kirjoitus. www.facebook.com/PSLry/posts/pfbid037sr4FgdZWNicHzfe8ZkAfBYsczTJBHU88QSLfVtzigRhiLK3YurpbwLcPGqAJ...
Hyvin ei mene Keuruullakaan. Kaupunginhallitus päätti 25.3.2024 pykälässä 67:
”Kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että Keuruun kaupungilla ei ole Lehmikorven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta muuta lausuttavaa kuin, että kannatamme Reinikankosken sähkönsiirtolinjan toteuttamista maakaapelina / siltarakenteessa.”
Ei ollut muuta lausuttavaa. Lehmikorven YVA-selostuksen ja muut asiakirjat läpikäymällä löytyy lukuisia puutteita. Miksi asiakirjat ja puutteet eivät kiinnosta kaupunginhallitusta?
Lehmikorpea koskeva mielipiteiden antoaika päättyy 19.4.2024. Mutta mistä kansalainen lausuu, jos vastuussa olevat eivät ole yksimielisiä edes hankkeen pinta-alasta, voimaloiden lukumäärästä ja siten niiden sijainnista?
Kaupunginhallitus hyväksyi 7.11.2022 Lehmikorven kaavoitusaloitteen: ”Hankealueen pinta-ala on noin 22 neliökilometriä.” Mutta Keski-Suomen maakuntavaltuuston 8.12.2023 hyväksymässä maakuntakaava 2040:ssä Lehmikorven pinta-alaksi on merkitty 17,6 neliökilometriä.
Hankkeen YVA-selostuksessa 9.2.2024 alueen todetaan olevan noin 24,45 neliökilometriä. Elyn kuulutuksessa 23.2.2024 ”Hankealueen pinta-ala on noin 2 445 hehtaaria.” Keuruun infosivun kuulutuksessa 14.4.2024 lausutaan jälleen: ”Alueen pinta-ala on 2 130 hehtaaria.” (21,3 neliökilometriä).
Milloin on tehty päätös hankealueen laajentumisesta 24,45 neliökilometriin? Keuruun päättäjien tulee tietää.
Lienee turha toivoa, että hankkeessa mukana olevat koordinoisivat edes yhtenevät pinta-alatiedot.
YVA-selostuksen mukaan alueelle suunnitellaan enintään 12 kappaletta 14 MW voimalaa. Kuukautta myöhemmin infotilaisuudessa 5.3.2024 Metsähallituksen esityksessä alueelle kerrottiin tulevan enintään 15 tuulivoimalaa.
Myös melumallinnus on täynnä epäselvyyksiä. Yhtiö väittää, että se on laadittu 7.2 MW Mode PO7200 (sahaterälaidat) voimalan arvioiduilla melutehoilla (7.2 MW voimala ei ole vielä käytössä). Mallinnukset on tehty ”äänitehotasolla 108,9 dB(A), sillä valmistajan ilmoittama maksimiäänitehotaso on 106,9 dB(A) + varmuusarvo 2 dB(A).”
AFRYn laatimassa meluselvityksessä todetaan kuitenkin, että taajuusjakaumat on saatu seuraavista turbiinivalmistajan dokumenteista: ’’Third octave noise emission, EnVentusTM, V172-7.2 MW 50/60 Hz, Document no: 0128–4336_00. 2022-06-30. Dokumenttia varten turbiinityypin V172 testimittauksia ei ollut saatavilla. Esitetyt melutasot perustuvat turbiinityypillä V136 tehtyihin mittauksiin, joiden perusteella V172:n melutasoja on arvioitu’’. Toisaalla samassa AFRYn selvityksessä viitataan eri voimalamalliin ja dokumenttiin: ”Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot V162-5.6MW Third octave noise emission. DMS no: 0079–5298 01. 2019-01-23.”
Meluselvityksissä onkin mukana kolme eri voimalamallia V136, V162 ja V172 ja kaksi erilaista kirjallista dokumenttia. Sen sijaan melumallinnus 14 MW:n voimalasta puuttuu edelleen, vaikka elyn 20.6.2023 lausunto sitä edellyttää: ”Mallinnuksiin meluarvot tulee valita siten, että ne vastaavat hankkeeseen suunniteltua teholtaan suurinta voimalatyyppiä.”
AFRY olettaa myös: ”Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön tunnusarvoihin…” Vaikka voimalamallin V172 melupäästön arvoja ei ollut saatavilla – oletetaan nyt impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön arvoihin.
Konsulttiyritys FCG laati 24.11.2023 Kaitsarin tuulivoimahankkeen yhteismelun mallinnukset: ”Melumallinnuksessa on Kaitsarin tuulivoimaloiden osalta käytetty Vestaksen V172 voimalan melupäästöarvoja, joihin on lisätty + 2dB. Tällöin lähtömelutasoksi muodostuu 112,1 dB (110,1 + 2 dB).”
FCG käytti samaa dokumenttia kuin AFRY – mutta FCG:n melumallintaman V172-7.2MW voimalan lähtömelutaso on 3,2 dB korkeampi kuin AFRYn käyttämä. Onko tarkoitus erehdyttää päättäjiä?
Veronmaksajana oletan, että Lehmikorven meluselvitys on päin mäntyä.
Miten kaupunginhallitus selvitti edellä kuvatut ristiriitaisuudet ja mihin johtopäätökseen se päätyi?
Miten kaupunginhallitus on varma, että lakien ja asetusten mukaiset turvalliset voimalaetäisyydet asuntoihin ja loma-asuntoihin on saavutettu?
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Suur-Keuruulle (28.3.2024) lausunnosta voidaan kenties vetää johtopäätöksiä. ”Meillähän on jo käynnissä yksi hanke, Lehmikorven tuulivoima-alueen kaavoitus. Seurataan sen etenemistä ja otetaan oppia siitä.”
Seuraaminen ei riitä, teillä on velvollisuuksia selvittää Lehmikorven tuulivoimahankkeeseen liittyvät asiakokonaisuudet. Tehkää se nyt.
Mikäli tämä on kuntapäättäjille ylivoimaista, niin kaupunginhallituksen tulee tehdä omat johtopäätökset.
Arvioin ja oletan, että Lehmikorven tuulivoimahanke ei ole Keuruun päättäjien hallinnassa.
Kari Pajarinen
... See MoreSee Less
Mielipide | Lehmikorven tuulivoimahanke toistaa Nikaran tuulivoimahankkeen puutteita
www.suurkeuruu.fi
Kuntapäättäjien tuulihurmos on levinnyt jo Keurusseudullekin.5 CommentsComment on Facebook
Kyllä ihmisiä jaksetaan yhä kusettaa , ei näillä poliitikoila ole mitään järjen häivää
Kuntien päättäjillä on velvollisuus ottaa selvää ja ymmärtää. Jos ei pysty, pitää erota. Tuuliteollisuus ei ole päättävä elin eikä aja asukkaiden etuja. Nyt olemme tuuliajolla.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry sanoo, että tuuliturbiineja pitää rakentaa joka puolelle Suomea, jotta tuotannon tehonheilahtelut vähenisivät. Nyt tuotanto heiluu välillä 0-6.200 MW. Ongelmaan on toinenkin ratkaisu: mobiilit voimalat. Voimaloita kuljetettaisiin rautateitse paikasta toiseen sääennusteiden mukaan. Kertulla on tarkimmat ennusteet. Järjestelmään tarvittaisiin noin 2.700 kilometriä uusia rautateitä, kun Suomessa olisi 9.000 tuuliturbiinia vuonna 2035 eli ensimmäisenä netto-nolla-hiilivuonna. Inkoon tulevalta terästehtaalta saisi tuulisähköllä tuotettuja vihreitä teräksiä kiskoihin ja vetureihin. Järjestelmän rakentaminen työllistäisi suoraan 8.000 ihmistä useiksi vuosiksi ja välillisesti 16.000 ihmistä. Pelkistä palkoista kertyisi ylikulutusverojen kautta valtiolle lisätuloja 200 miljoonaa € vuodessa. Kokonaisvaltainen piristysruiskevaikutus yhteiskunnalle olisi 5 miljardin kieppeillä vuodessa eli noin 2 % bruttokansantuotteesta. Eli se olisi se kauan kaivattu uusi Nokia. Järjestelmä tarvitsisi joitakin tuhansia tuulivoimaloiden teräsbetonisia anturoita eri puolille Suomea. Insinöörit osaavat kyllä rakentaa tuuliturbiineille pikalukitusjärjestelmät anturoihin. Ei se tietenkään mitään klik-klik-meininkiä olisi mutta kuitenkin. Rahaa vihreän siirtymän siirtelyyn saisi EU-komission Energiewende-rahastosta. Linkissä on juttua vanhasta rautatiestä muistutuksena siitä, että kehittäminen on aina aloitettava jostakin. Ilmastokriisin oloissa ei saa seistä tumput suorana tai jäädä tuleen makaamaan. helsinkipietari150.vayla.fi/pietarin-radan-ensimmaiset-veturit-ja-vaunut/ Pitää vain alkaa. Se on jämpti niin. Linkissä puksuttaa maailman ensimmäinen höyryveturi vuodelta 1802: youtu.be/K40XrR67fas?feature=shared
Kun hieman taas vilkaisin tuota pinta-ala kohtaa, niin selkeästi kirjoittaja ei ymmärrä maakuntakaavan merkitysta, että projektit muuttuvat ja tarkentuvat vuosien saatossa ja että ei ymmärrä mistä pinta-aloista on kyse eri dokumenteissä... Mitä tulee tuohon ääneen, niin siitäkin löytyy eri "ääniversioita" V172-7.2 MW... SOUND POWER Maximum 106.9dB(A)** **Sound Optimised Modes available dependent on site and country Ei siis voi suoraan väittää, että väärin mitattu, kun voimaloissa on pieniä variaatoita, vaikka tyyppi on periaatteessa on sama.
Suomen 1.600 tuuliturbiinia 180 tuotantokentällä syötti viime sunnuntaina 14.4.24 kello 11-16 hujakoilla verkkoon tehoa nihkeät 300 MW. Tuulivoimaa oli alhaalla siis 6.700 MW. Se tarkoittaa, että tuulisähköjärjestelmään investoituja rahoja oli joutilaana 6.700 MW x 2,7 milj. €/MW ≈ 18 mrd €. Summa sisältää sähkön kantaverkon vahvistamiseen syydetyt miljardit eurot. Vahvistamiset on tehty tuuliturbiiniyhtiöiden eduksi. Tuulisähköyhtiöt ovat saaneet yhteiskunnalta 10 vuodessa investointi- ja tuotantotukia 1,9 mrd €. Verkon vahvistaminen on maksanut miljardeja euroja. Tulos on katastrofaalisen surkea. Tukien lypsäminen jatkuu, kun tuulimafia kytkee suuret vihreät vetytehdashankkeet tuulisähköhankkeisiin. Tukisummat lähtevät sillä kurin ripeään nousuun kohti korkeiden ja korskeiden herrojen kerroksia ja kabinetteja. Vihreä siirtymä siirtää Suomen takapajuisten maiden joukkoon. Suomen energiatekniikka ja -talous uppoaa Itämeren pohjamutiin Saksan Energiewenden kanssa. Sukellusvene U-2000, Das Boot Energiewende jää sinne makaamaan. Perään heitetään 200 rautaristiä ja 50 museoista haalittua mummonmarkkaa. Suomesta on tulossa energia-alan banaanivaltio. Kun köyhien kuluttajien ja sossun avustusrahat loppuvat, pennittömät nuoret, kädestä suuhun elävät vanhukset ja pitkäaikaistyöttömät saavat lunastaa valtion ostokortilla tarjousbanaaneja ja syödä ne kuorineen. fi.wikipedia.org/wiki/Banaanivaltio
View more comments