Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?

Sama tyyli Suomessa kuin Ruotsissa: ei ole vihreällä härskeilyllä rajoja. Tässä on Henrik Jönsonin tänä aamuna julkaistu 32 minuutin videoklippi, joka tiivistää vihreän puhalluksen keskeiset asiat. 👇🦠💸 youtu.be/QRTlo41vIsY

Maailmassa on 150 teräksiä tuottavaa yritystä. Niissä on töissä kuusi miljoonaa ihmistä. Tehtaat toimivat yötä päivää. Kiinalaisella China Baowu Steel Groupilla on 383.000 työntekijää: en.wikipedia.org/wiki/Baowu Norjalaisella Blastr Green Steel -yhtiöllä (perustettu 2021) on 10 työntekijää. Heistä yksi on metallurgi. Suomessa on 800 työikäistä metallurgia, mutta heistä yksikään ei osaa vihreää tuulisähkövetymetallurgiaa. BGS ilmoitti tammikuussa 2023 alkavansa tuottaa Inkoossa (5.400 asukasta) tuulivoimalla tehtäviä vihreitä teräksiä 1.500 työntekijän voimin loppuvuodesta 2026. Hanke ei pysynyt aikataulussa. Erään kaivosinsinöörin mukaan BGS:n vihreä rautakaivos ehtyi 10 metrissä. Kuoppaan valettiin yhden 5 MW:n tuuliturbiinin teräsbetoniset perustukset. Uuden aikataulun mukaan Inkoo Green Steel Works käynnistyy 2030-luvun alussa edellyttäen, että uusia tuuliturbiinikenttiä rakennetaan siihen mennessä 4.500 MW:n edestä. Niistä Inkoon vihreä terästehdas saa tarvitsemansa 1.400 MW:n yötä päivää jatkuvan tehon. Tuuliturbiinien säiden mukaan heittelehtivä teho tasoitetaan 1.400 MW:iin sähkökemiallisilla litium-ioni-akuilla, joita ladataan ja puretaan säiden mukaan. Akkujen hinnat laskevat koko ajan. Vuonna 2030 hintojen odotetaan olevan enää 5-7 % tämän päivän akkuhinnoista. BGS:n vihreät teräkset tullaan tekemään Inkoossa erityisestä hyvin voimakaspitoisesta rautabulatiitista, jota louhitaan Wittusen AS:n Hans Fredrik -vuoresta Huippuvuorten Karhusaarella Norjanmeren ja Barentsinmeren rajalla. Tarkennettujen laskelmien mukaan Inkoo Humbug Steel Works työllistää vuonna 2033 suoraan 2.500 ihmistä ja epäsuoraan 5.000 ihmistä 🥰 🤸 🙋. Inkoo kasvaa ohi Hangon kaupungin (7.700 asukasta). Vastikään tehdyn gallupin mukaan 12 hankolaista kertoi pendelöivänsä mielellään Inkoon terästehtaalle töihin edellyttäen, että Inkoosta tulee kaupunki.

EU-komissio on sotkenut vetytekniikat sellaiseksi sekamelskaksi, etteivät komissaarit itsekään saa tolkkua erivärisistä vedyistä. Linkissä on Vaasan ammattikorkeakoulun verkkolehden artikkeli erivärisistä vedyistä: energiaa.vamk.fi/blogit/vedyn-monet-varit/ Kaksi otetta: "Vety on väritöntä. Miksi julkisuudessa vilisee ties minkä väristä vetyä? Vety on yht’äkkiä valkoista, harmaata oranssia, vihreää ja mitä vielä? Olen tähän koonnut määritelmiä ”erivärisille” vedyille." "Vihreä vety on tällä hetkellä se vety, josta ainakin Suomessa eniten puhutaan. Vihreää vetyä tuotetaan vedestä elektrolyysin avulla. Elektrolyysi on sähkövirran avulla aikaansaatu [sähkö]kemiallinen reaktio. Vedyn valmistuksessa veteen johdetaan sähköä ja vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi (H2O -> H2 + ½ O2). Elektrolyysin kannalta ei ole väliä, millä tavalla käytetty sähkö on tuotettu. Tuloksena syntyvää vetyä kutsutaan vihreäksi silloin, kun sähkö on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla – useimmiten tarkoitetaan tuulisähköä." Tuulisähkön tehontuotanto (MW) muuttelee valtoimenaan säiden mukaan välillä 0-85 % nimellistehosta. Siksi tuulivoima ei sovi ollenkaan yötä päivää toimiville tehtaille. Tuulisähkön tuotannon voi vakauttaa tasaiseksi, mutta sellaisten tekniikoiden kustannukset ovat aivan liian suuret esimerkiksi vihreiden terästen, synteettisten polttoaineiden ja vihreiden lannoitteiden suurtuotannossa. Teräkset maksavat yleensä 700-1.500 € per tonni. Vihreinä ne maksaisivat ilman suuria investointi- ja tuotantotukia 50 % enemmän eli 1.100-2.300 € per tonni. Muun muassa talousvaikuttaja kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos pitää vihreää vetytaloutta huuhaana ja hölynpölynä. Linkissä teräsyhtiö SSAB:n (Svenskt Stål, 16.000 työntekijää) prosessikehityspäällikkö Jarmo Lilja (DI, prosessimetallurgia TKK 1990) kertoo fossiilivapaiden terästen kehittämisestä, maaliskuu 2024: www.ssab.com/fi-fi/uutiset/2024/03/ssab-mukana-ffs2yhteishankkeessa-fossiilivapaaseen-terkseen-li... Kaksi otetta: "Terästuotannon muutos fossiilivapaaksi vaatii koko teräsvalmistusprosessin uudelleenajattelua ja tutkimusta. Fossiilivapaaseen terästuotantoon siirtyminen vaikuttaa laaja-alaisesti teräksen valmistusprosessiin: sulatus- ja valssausprosessiin, sivuvirtoihin sekä keskeisesti sähköenergian tuottamiseen ja käyttöön. Tutkimushankkeessa keskitytään ratkaisemaan mm. minimill-tyyppisen tuotantoprosessin yksityiskohtiin liittyviä avoimia kysymyksiä." "Uusi hanke mahdollistaa syventymisen vetypohjaisen teräksen valmistuksen kriittisten valmistusvaiheiden tutkimiseen hyödyntäen omia ainutlaatuisia koelaitteistoja yhdessä kansainvälisten huippututkijoiden kanssa Saksassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Kanadassa”, toteaa Oulun yliopiston prosessimetallurgian professori Timo Fabritius." On todella outoa, että kovin monet uskovat Suomessa yksinään touhuavan pienen 10 hengen norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön (perustettu 2021) selostuksiin Inkoon vihreästä terästehtaasta. BGS:n amerikkalainen toimitusjohtaja Mark Bula piti 19.11.2024 keynote-puheen (tällainen puhuja on yleensä tieteellisen konferenssin pääpuhuja) pääministeri Petteri Orpon (kok.) puhtaan tuotannon valituille Kasvuriihi-tapahtumassa Aalto-yliopistolla. Se on todella kummallista, sillä BGS:llä ei ole resursseja rakentaa Suomeen uutta tekniikkaa edustavaa 4,5 miljardia €:a maksavaa vihreää terästehdasta. BGS:n resurssit eivät riitä alkuunkaan edes vanhaa masuunitekniikkaa edustavan terästehtaan rakentamiseen. Miljardien eurojen hankkeen suunnittelu vaatii satoja henkilötyövuosia. Vihreän tehtaan piti käynnistyä Inkoossa 2026. Tehdas käynnistyy uuden aikataulun mukaan vasta 2030-luvun alussa. Blastr Green Steel haluaa päästä mukaan Suomen runsaasti tuettuihin tuulisähkö- ja vihreävetybisneksiin. Koska vihreät vetyhankkeet ovat alkaneet kaatua yksi toisensa perään, BGS hoputtaa Inkoon päättäjiä tehtaan kaavoitusasioissa. Tarkoitus on käyttää humpuukihanketta keppihevosena tuulivoimabisneksiin. BGS ei tietenkään rakenna Suomeen minkäänväristä terästehdasta. BGS on teettänyt Inkoon Joddbölen tontilla maanrakennustöitä hämäyksen vuoksi. Lego-palikoista voi rakennella "LEGO Technic 42176 Porsche GT4 e-Performance -kilpurin" päiväkodin nokkelimmalle lapselle Inkoon vihreän tehtaan johtajan työsuhdeautoksi 🥰.