Pelastetaan Suomen Luonto ry

9 hours ago

Miksi kiinteän sähkösopimukseni hinta on kaksinkertaistunut? Miksi datakeskukset ovat saamassa Garden Helsingin verran verotukea vuosittain seuraavan kymmenen vuoden ajan?

Kiinteän sähkösopimukseni hinta oli vuonna 2021 vielä 4,68 snt/kWh - ja oli ollut niillä tasoilla jo hyvän vuosikymmenen. Vuonna 2023 lukitsin hinnan vuodeksi 7,8 snt/kWh:iin ja vuonna 2024 kahdeksi vuodeksi 8,4 snt/kWh:iin. Nyt uudet tarjoukset ovat yli 9,2 snt/kWh.

Hinta on siis noussut vuodesta 2021 yli kaksinkertaiseksi. Tavallinen asukas on joutunut todelliseen kurimukseen. 😬😳

Samaan aikaan sähkön toteutunut pörssihinta on laskenut rajusti vuoden 2022 energiakriisin huipuista. Suomen pörssisähkön veroton keskihinta oli vuonna 2022 noin 15,4 snt/kWh, mutta vuonna 2025 enää noin 4,05 snt/kWh. Se oli jopa alempi kuin vuonna 2019, jolloin keskihinta oli noin 4,40 snt/kWh. Tämä vuonna se on noussut 7:ään snt/kWh.

Kiinteän sopimuksen hinta ei määräydy perustuen edellisen vuoden pörssihintaan. Se perustuu tulevien vuosien johdannaishintoihin sekä sähköyhtiön suojaus-, rahoitus-, kulutusprofiili- ja riskikustannuksiin.

Mutta juuri tässä kuluttaja joutuu kulkemaan pimeässä.

Energiavirasto julkaisee kotitalouksille tarjottujen yhden ja kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinnat. Pörssisähkön toteutuneet hinnat ovat myös saatavilla.

***

Sen sijaan kuluttajalle ei ole avoimesti, ilmaiseksi ja helposti saatavilla historiallista aineistoa siitä, millä hinnalla sähköyhtiöt (antaen osviittaa isoille sähkön kuluttajille kuten teollisuudelle ja datakeskuksille) ovat voineet tai voivat kiinnittää kahden tai useamman vuoden sähkön hinnan Suomessa.

Nord Pool kertoo itse, että sen pitkälle vuoteen 1995 ulottuva historiallinen markkina-aineisto kuuluu MAKSULLISEEN Data Portal -palveluun.

Ja ilman avointa futuuri- ja suojaushintadataa, joka datakeskuksilla on kyllä varaa nähdä, kuluttaja ei pysty arvioimaan, maksaako hän todellista riskiä vai sähköyhtiön määrittelemää varovaisuus- ja/tai voittomarginaalia.

****

Samalla suuret datakeskukset ovat voineet tehdä sähköntuottajien kanssa 10–15 vuoden sopimuksia, joissa sähkön hinta tai sen määräytymistapa lukitaan pitkäksi ajaksi. Tarkkoja hintoja ei yleensä julkisteta.

Datakeskus saa siten pitkäaikaisen hintavarmuuden. Ja joka kerta vaikuttanee sähkön hintaan, kun sen verran tuotantoa on suljettu pois markkinoilta.

Kotitalous joutuu palaamaan markkinoille yhden tai kahden vuoden välein ja maksamaan joka kerta uudelleen sähköyhtiön määrittelemän suojaus-, rahoitus- ja riskilisän.

Jos minulle olisi 2010-luvulla tai vielä vuonna 2021 tarjottu mahdollisuus lukita 4,68 snt/kWh viideksi tai kymmeneksi vuodeksi, olisin kenties tehnyt sen - jos ei muusta syystä niin siksi, että ei joka vuosi olisi joutunut pulaamaan sähkösopimuksen kanssa. Tätä mahdollisuutta kotitalouksille ei kuitenkaan ole koskaan annettu.

****

Ruotsi osoittaa, kuinka suuriksi alueelliset erot voivat kasvaa.

Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen. Pohjoisessa tuotetaan enemmän sähköä kuin siellä kulutetaan, mutta Etelä-Ruotsissa kulutus ylittää oman tuotannon. Pohjoisen sähköä ei pystytä siirtämään rajattomasti etelään, joten hinnat voivat eriytyä voimakkaasti. (svk.se)

Vuonna 2022 Pohjois-Ruotsin SE1- ja SE2-alueiden pörssisähkön tukkukeskihinta oli noin 6 snt/kWh. Etelä-Ruotsin SE4-alueella se oli noin 15,2 snt/kWh. Suomen pörssisähkön keskihinta oli 15,6 snt/kWh.

Tänä vuonna Ruotsin tukkupörssin keskihinnat ovat olleet pohjoisessa 4,6snt/KWh ja etelässä 8,6 snt/KWh ja Suomessa 7 snt/kWh.

Suomessa hinta on siis edelleen alle puolet vuoden 2022 kriisitasosta. Mutta se on noussut huomattavasti vuoden 2025 keskihinnasta, joka oli noin 4,05 snt/kWh. Vuoden 2026 nousuun ovat vaikuttaneet erityisesti kylmä alkuvuosi, heikompi pohjoismainen vesitilanne sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten käyttökatkot, raporteissa sanotaan.

Entä datakeskukset?

****

Irlanti on varoittava esimerkki

Irlannissa kotitaloussähkön keskihinta oli vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla noin 24,0 snt/kWh ja toisella puoliskolla noin 28,2 snt/kWh. Vuoden 2025 toisella puoliskolla hinta oli jo noin 38,4–40,4 snt/kWh käytetystä tilastomääritelmästä riippuen.

Vuoden 2025 jälkipuoliskolla Irlannin kotitaloussähkön hinta nousi 32,7 prosenttia vuoden 2024 vastaavasta ajasta. Se oli EU:n korkein. (European Commission)

Samaan aikaan datakeskusten osuus Irlannin mitatusta sähkönkulutuksesta nousi 5 prosentista vuonna 2015 jo 21 prosenttiin vuonna 2023. (Tilastokeskus)

Irlanti ei todista yksin, että datakeskukset määräävät sähkön hinnan. Se kuitenkin osoittaa, mitä voi tapahtua, kun suuri, ympärivuorokautinen ja nopeasti kasvava sähkönkulutus tulee järjestelmään, joka tarvitsee samaan aikaan uusia verkkoja, reservejä ja fossiilista varatuotantoa.

****

Siksi Suomessa pitää kysyä nyt, eikä vasta hintojen noustua:

Mitä datakeskukset maksavat sähköstään?
Kuinka pitkäksi ajaksi hinnat on lukittu?
Kuinka paljon tuotantoa on jo sidottu niille?
Kuka maksaa niiden tarvitsemat sähköverkot, reservit ja varavoiman?
Jos he maksaisivatkin itse omat tuuli- ja aurinkopuistonsa ja ydinvoimalansa (kansanedustaja Vestmanin aloite), niin kestäisikö Itämeri ja muun Suomen luonto, menisikö kaikki Suomen tila ja virkamiesten resurssit datakeskuksille. Mitä meille jäisi?

****

Onko kukaan asukkaan ja yritysten suojana Suomessa tai Euroopassa?

Tällä hetkellä meidän oma hallituksemme harkitsee TUKEA DATAKESKUKSILLE veronmaksajien pussista - korvatakseen sähköveron noston samalle tasolle kuin mitä me asukkaat ja muut yritykset maksavat.

Missä minun tukeni? Meidän tuki valtiolta?

Hallitus harkitsee antavansa 30 miljoonaa euroa vuodessa veronalennuksina vuosittain seuraavan kymmenen vuoden ajan datakeskuksille - luit oikein - joka vuosi Garden Helsingin verran tukea datakeskuksille - suoraan meidän veronmaksajien taskuista.

Raukka parat datakeskukset kun ovat niin kauhean köyhiä (ironiaa). Ja varmaan lähtevät eivätkä tule, ellemme tue niitä toisin kuin maan asukkaita ja paikallisia yrityksiä.

****

Mitä tarvitsemme tilanteen korjaamiseksi?

Tarvitsemme Energiavirastolle nykyistä vahvemman tehtävän valvoa myös sähkön vähittäishinnan muodostumista – ei vain sähköverkkojen hinnoittelua ja tukkumarkkinoiden toimintaa. Kuluttajille on julkaistava avoimesti, mistä kiinteiden sopimusten hinnat muodostuvat: mikä osuus on sähkön suojaushintaa, Suomen aluehintariskiä, rahoitus- ja tasekuluja, varmuusmarginaalia ja sähköyhtiön katetta. Nykyisin Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua ja energian tukkumarkkinoita, mutta kilpailulla toimivien vähittäissopimusten hintoja ei säännellä samalla tavalla. (Energiavirasto)

Tarvitsemme työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen suunnitelman sähkön riittävyydestä ja kohtuuhintaisuudesta. Fingridin tehtävänä on huolehtia sähköjärjestelmän käyttövarmuudesta, kulutuksen ja tuotannon tasapainosta sekä riittävästä kantaverkosta, mutta poliittiset päätökset siitä, kuinka paljon uutta suurkulutusta Suomeen voidaan ottaa ja millä ehdoilla, kuuluvat valtiolle. Fingrid ylläpitää reservejä ja tehoreservijärjestelmää tilanteisiin, joissa suunniteltu sähkönhankinta ei riitä kattamaan kulutusta. (Fingrid)

Uusia datakeskuksia ja muita valtavia sähkönkäyttäjiä ei pidä liittää verkkoon vain sillä perusteella, että niille löytyy tekninen liittymispaikka. Ennen hyväksymistä on osoitettava:

mistä niiden tarvitsema sähkö tulee kaikkina vuoden tunteina,

rakennetaanko niiden kulutusta vastaava uusi tuotanto,

miten sähkö turvataan tyyninä pakkaspäivinä,

kuka maksaa uudet verkot, reservit, varavoiman ja järjestelmän tasapainottamisen,

miten maamme tila niille jaetaan - jääkö maahamme mitään tilaa asukkaiden, maa- ja metsätaloustuottajien, yritystoiminnan, tuottavan teollisuuden ja asukkaiden sähkön tarjonnan varmistamiselle, jos datakeskukset rakentavat maan ja meren täyteen tuuli- ja aurinkopuistoja ja ydinvoimaloita (erillinen kirjoitus tulossa).

miten hanke vaikuttaa kotitalouksien ja suomalaisen teollisuuden sähkön hintaan ja saatavuuteen.

Datakeskuksen pitäisi maksaa itse ne lisäkustannukset, joita sen liittyminen sähköjärjestelmälle aiheuttaa. Kustannuksia, edes osia, kuten nykyään, ei pidä siirtää automaattisesti kaikkien muiden sähkönkäyttäjien verkko- ja järjestelmämaksuihin.

Tarvitsemme myös avoimen ja maksuttoman futuuri- ja aluehintadatan. Kuluttajan on voitava tarkistaa, vastaako hänelle tarjottu kiinteä sähkönhinta todella markkinoiden suojaushintoja vai sisältääkö se sähköyhtiön poikkeuksellisen suuren varmuus- ja voittomarginaalin.

****

Sähkö on yhteiskunnan välttämätön peruspalvelu. Sen hintaa, saatavuutta ja suurkuluttajille tehtyjen pitkäaikaisten sopimusten vaikutuksia ei voida jättää kokonaan suljettujen yrityssopimusten ja markkinoiden oman harkinnan varaan.

Datakeskusten sähkön hinnasta ja niiden aiheuttamista kustannuksista ei voida puhua vain yksityisinä liiketoimintasopimuksina. Samalla kun suurille toimijoille annetaan pitkäaikaisia sähkösopimuksia ja julkista tukea, kotitaloudet joutuvat uusimaan sopimuksensa lyhyin väliajoin ja maksamaan sähköyhtiöiden kasvaneet riski- ja varmuusmarginaalit.

**** ... See MoreSee Less

Pelastetaan Suomen Luonto ry

2 months ago

Tuulioimateollisuusalueden käyttöön maitaan vuokranneita maaomistajia alistetaan ja opetetaan heti alusta alkaen "olemaan nöyriä" suuryritysten edessä. Kunnat mahdollistavat toimillaan tämän maanomistajien kyydityksen. ... See MoreSee Less