Tapahtuma: ’Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?’ Viitasaari Areenalla
Tietoa meistä
Pelastetaan Suomen Luonto ry on syksyllä 2021 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on suojella Suomen luontoa ja erityisesti sen monimuotoisuutta.
Juuri nyt tärkein projektimme on pitää huolta, että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta. Pelkäämme, ettei näin ole tällä hetkellä tapahtumassa.
Massiiviseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät haitat tulevat koskettamaan kaikkia meitä suomalaisia ennemmin tai myöhemmin, ellemme vaadi TUULIVOIMALAKIA suojaamaan luontoa ja ihmisiä niiltä.
Pelastetaan Suomen Luonto ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jossa on mukana tavallisia suomalaisia. Toimimme yhteistyössä maanomistajien, yritysten sekä muiden tahojen kanssa.
Tuulivoima, uhka luonnolle ja omaisuudellesi?
Projektimme on nyt pitää huolta, että tuulivoimateollisuusalueita rakennetaan Suomeen vastuullisesti, ihmisiä kuunnellen ja luontoa tuhoamatta.
Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole tapahtumassa. Tuulivoimateollisuus rakentaminen on valitettavasti myös vaaraksi luonnolle, vaikka niiden tarkoitus onkin ollut suojella ilmastoa.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä.
Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muista kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, ja eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Liity jäseneksi
Liittyessäsi Pelastetaan Suomen Luonto ry:n jäseneksi olet tukemassa tärkeiden asioiden puolesta puhumista.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki ketkä ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Lahjoita
Tarvitsemme tukea toimintaamme. Voit jeesata yhdistyksemme tavoitteita yksityishenkilönä tai yrityksenä.
Halutessasi voit laittaa viestikenttään myös mihin asiaan haluat ensisijaisesti tukesi menevän.
Taistelu tuulimyllyjä vastaan – lapsiperheen toivoton tilanne tuulivoimahankkeen keskiössä - Alueviesti 23.5.2023
Nostot: Marika Heleniuksen suku on asuttanut tilaansa Sastamalassa jo useiden sukupolvien ajan. Nyt hevosia ja poneja harrastava 4-lapsinen perhe on jäämässä tuulivoimaloiden ympäröimäksi.
”Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että ympäristöä voidaan muuttaa näin radikaalisti. Olemme valinneet maaseudun juuri luonnon ja rauhallisen ympäristön takia. Tästä hankkeesta ei ollut mitään tietoa silloin, kun asetuimme tänne. Tila on kuulunut suvulleni jo 1930-luvulta saakka" sanoo Marika Helenius.
”Tuulivoiman hypetys murskaa mielestäni alleen monet muut hyvät arvot. Voimalan vaikutuksista saavat kärsiä alueella asuvat kiinteistönomistajat sekä luonto. Metsätuho tulee olemaa valtava.
Eikä tämä tule ainakaan nostamaan lähellä olevien kiinteistöjen arvoa. Kuka haluaa ostaa myllyjen saartaman tilan? Entä mitkä ovat asukkaiden hyödyt tällaisessa hankkeessa?”
”Ympäristöministeriö on todennut, että tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia terveysvaikutuksia alle 2-2.5 km:n etäisyydellä ei voida poissulkea. Äänen luonne on sykähdyksellinen, puhutaan amplitudimodulaatiosta. Siihen ei totu samalla tavalla, kuin tasaiseen ääneen. Se aiheuttaa haittaa etenkin yöaikaan.”
YLE:n kyselyn mukaan ainakin 30:ssa kunnassa on määritelty minimietäisyys. Yleisin määritelty etäisyys myllyn ja asuinkiinteistön välillä on 2 km, Sastamalassa se on vain 1.2 km.
Vastaavia ajatuksia löytyy kirjoituksesta 'Vihreällä siirtymällä ri voi perustella maaseudun ja luonnon tuhoamista'. pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Kuntalaisen-nakokulma-vihreista-investoinneista-9.6...
alueviesti.fi/2023/05/23/taistelu-tuulimyllyja-vastaan-lapsiperheen-toivoton-tilanne-tuulivoimaha... ... See MoreSee Less
Taistelu tuulimyllyjä vastaan – lapsiperheen toivoton tilanne tuulivoimahankkeen keskiössä
alueviesti.fi
Sastamalan Teukkulan kylään suunniteltu hanke herättää huolta. Toteutuessaan se tarkoittaisi sitä, että Marika Heleniuksen kotitila olisi jättiläismäisten tuulimyllyjen saartama.Comment on Facebook
Kuka omistaa maat ko alueella, ovatko he tehneet vuokrasopimukset myllytoimittajien kanssa
Ja näitä tulee kokoajan lisää 😥
Tuulivoimayhtiön voi haastaa oikeuteen. Kannattaa etsiä joku asianajaja joka alkaa tekemään hommaa provisio palkkauksella. Esim 20% tuulivoimayhtiöltä saadusta tulosta. Uskon että joku asianajaja tarttuu haasteeseen. Tuulivoimayhtiölläkään ei ole oikeutta aiheuttaa haittaa ihmisille ilmaiseksi. Siitä pitää maksaa.
Suomi menettää vuosittain miljoonia euroja, kun metsätuloja virtaa ulkomaille verottomasti
Miksi tästä MT:n raportista julkaistaan otteita PSL:n sivuilla? -- Siksi, että tv-omistus on enenevässä määrin ulkomaisissa rahastoissa. Raportissa kirjoitetaan Dasos Capitalista, joka on periaatteessa suomalainen metsärahasto, mutta jäänyt kiinni poikkeuksellisen agressiivisesta veronkierrosta. Dasos Capital omistaa Finsilva Oyj:n, jonka strategiaan kuuluu lisätä aurinko- ja tuulivoimaa.
Finsilva Oyj omistaa metsää erityisen paljon Keski-Suomessa ja se on yleensä West Wind ja EuroWind aurinko-tv-yhtiöiden kumppani.
Metsään sijoittavien ulkomaisten erityissijoitusrahastojen ulkomaalaisomistus on Suomen verotuksen kannalta olennainen ongelma. Suomesta virtaa metsätuloja ulkomaille verottomasti merkittäviä summia vuosittain.
Suomessa toimii ainakin 20 metsiin sijoittavaa erilaista rahastoa ja ulkomaista sijoitusinstituutiota. Metsää ostaneet rahastot voidaan jakaa kiinteistöpääoma- ja erikoissijoitusrahastoihin. Erikoissijoitus-rahastoista saatavat tulot ovat lähtökohtaisesti yhdenkertaisen verotuksen piirissä. Kun kuvaan tulee ulkomaisia rahastoja tai sijoittajia, metsätulo saattaa jäädä verottamatta ulkomailla.
Esimerkki Dasos Capital: Yksi monimutkaisimmista omistusrakenteista oli Dasos-konsernin rakenne. Se toimii Suomesta, mutta 5 sen seitsemästä rahastosta on rekisteröity ulkomaille, niistä 4 Luxemburgiin. Paperilla hallinnoinnista vastaa kutakin rahastoa varten Luxemburgiin perustettu hallinnointiyhtiö. Näiden yhtiöiden palveluksessa ei kuitenkaan ole omaa henkilöstöä, vaan vaikuttaa siltä, että hallinnon hoitaa suomalaisen Dasos Capitalin Oy:n henkilöstö.
LuxLeaks-tietovuodosta löytyi Luxemburgin verohallinnon Dasoksen ennakkoratkaisuun liittyvä dokumentti. Sen mukaan suomalaisyhtiö siirtää henkilöstönsä tietotaitoa luxemburgilaiseen yhtiöön, joka vastaa rahaston hallinnosta. Tietotaidon siirtoa käsitellään luxemburgilaisyhtiöön tehtynä näkymättömänä pääomapanoksena ja vuotuisilla poistoilla verotuksessa vähennettävänä aineettomana omaisuuseränä. Dokumentin mukaan vuotuisten poistojen määräksi katsottaisiin 80 % yhtiön nettotuloksesta.
Dasos-konsernin sisällä on käytetty myös voitonjakolainaa, jossa on ollut 0.5 % kiinteä korko ja yhtiön tuloksen mukaan määräytyvä vaihtuva korko. Yksi tapa siirtää varoja ovat korkeat hallinnointipalkkiot.
Luken tutkimuksessa käytiin Dasoksen lisäksi läpi useita muitakin rahastoja. Yhteenvetona voi todeta, että osakeyhtiörakenteissa konsernien sisäiset rahoitusjärjestelyt olivat yleisiä ja metsistä saatava tuottoja siirrettiin ulkomaisille emoyhtiöille pääosin korkoina.
MT:n artikkeli on pitkä, lisätietoa:
www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/7122bb38-7db9-41e3-9d0b-05f93eda01a6 ... See MoreSee Less
Suomi menettää vuosittain miljoonia euroja, kun metsätuloja virtaa ulkomaille verottomasti
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Metsään sijoittavien ulkomaisten erityissijoitusrahastojen ulkomaalaisomistus on Suomen verotuksen kannalta olennainen ongelma.Comment on Facebook
Keski-Suomessa sijaitsevan Konneveden tuulivoimahankkeille takapakkia – Natura on rajoittamassa rakentamista
Konnevedellä on suunnitteilla 3 tuuli- ja aurinkovoimahanketta. Pirttikallion, Miilukankaan ja Karhukorven hankealueista on teetetty Natura-tarveharkintaselvitys, jossa arvioidaan tv-hankkeen vaikutuksia olemassa oleviin Natura-alueisiin, niiden suojeluperusteisiin ja eheyteen.
Luonnonsuojelulain mukaan tv-hanke ei saa merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonsuojeluarvoja. Jos vaikutukset ovat heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä, niin viranomainen ei saa myöntää lupaa hankeen toteuttamiseen.
Pirttikallion, joka sijaitsee 2 Natura-alueen välissä (Pyhäjärven lintuveden ja Mertajärvi–Pieni-Selkiäinen), osalta on päätetty vaatia varsinainen Natura-arviointi, joka perustuu riittäviin maastoselvityksiin lajien esiintymisestä ja liikkumisesta, lintujen törmäysriskistä ja häiriövyöhykkeistä sekä hulevesikuormituksen vaikutuksista. On todennäköistä, että Pirttikallion hankealue ja voimaloiden lukumäärä pienenevät.
KSML:n mukaan Pirttijärven hankealueen raja on lähimmillään Pyhäjärven lintuvedestä 300 m päässä ja lähimpään suunniteltuun voimalapaikkaan on järven rannasta 1.2 km. Mertajärvi–Pieni-Selkiäinen on alueesta 800 m päässä ja lähin suunniteltu voimalapaikka on 1.3 km päässä.
Pyhäjärvi on lintuvesikohde, jonka rantoja kiertää laaja luhtavyöhyke ja itärannalla on laidunniittyä.
Linnustoltaan Pyhäjärvi on maakunnan arvokkaimpia lintuvesikohteita. Suojeltavia lintulajeja on 28 - seuraaville lajeille alue on tärkeä: suokukko, naurulokki, laulujoutsen, pikkulokki, mustakurkku-uikku, punajalkaviklo, mustaviklo, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa, metsähanhi ja punasotka.
Mertajärvi ja Pieni-Selkiäinen puolestaan ovat kuivattuja järviä, joista on muototunut vetinen suo. Umpeenkasvanut lintuvesi on arvokas kosteikkolintujen levähdyspaikka. Naturassa alueelta on nimetty 9 tärkeää lintulajia ja 6 kasvilajia.
Natura-tarveharkinnan mukaan Pirttikallio on niin lähellä molempia Natura-alueita, että vaikutukset ovat mahdollisia. Myös teiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi vaikuttaa pintavesien valuntaan ja imeytymiseen. Linnuston kannalta Pirttikallio on niin lähellä, että sitä voi aiheutua suoria häiriö- tai törmäysvaikutuksia. Kosteikko- ja vesilinnuilla häiriöalue yltää kokemusten mukaan noin 500 m päähän.
Tuulivoimaloiden käytön aikana häiriö- ja törmäysvaikutuksien kohteeksi voivat joutua päiväpetolinnuista jalo- ja suohaukat, vesilinnuista sorsat, sotkat, uikut, joutsenet ja hanhet, lokeista naurulokki ja pikkulokki sekä kahlaajat ja kurki. Hankealueella on lisäksi viranomaisten salassa pitämiä lajeja.
Alueen voimalinjat lisäävät lintujen törmäysten ja sähköiskujen riskiä. Voimalinjat ovat esimerkiksi joutsenten merkittävä kuolinsyy.
www.ksml.fi/paikalliset/5956452 ... See MoreSee Less
Konneveden tuulivoimahankkeille takapakkia – Natura on rajoittamassa rakentamista
www.ksml.fi
Konnevedellä tuuli- ja aurinkovoimaa suunnitellaan rakennettavaksi kolmelle eri alueelle kirkonkylän pohjoispuolella.Comment on Facebook