23.11.2022
T&T
Suomessa korostetaan tuulivoimarakentamisen nopeutta, edullisuutta ja markkinaehtoisuutta. Keskustelusta puuttuu kuitenkin vähintään yksi merkittävä näkökulma – sähköverkko, kaapelit ja niiden hinta. Uusiutuvan sähkön käyttö vaatiikin tuntuvia panostuksia voimalinjoihin maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen Energialaitoksen arvion mukaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi vuosittaisten kantaverkkoinvestointien nostamista nykyisestä $260 mrdsta jopa $820 mrdiin v. 2030 mennessä. Myös Euroopan kantaverkkoinvestoinnit vaativat arvioiden mukaan €240 mrd seuraavan 10 vuoden aikana. Euroopan siirtyminen 100 % uusiutuvaan energiaan vaatisi arvioiden mukaan 240 % enemmän sähkön siirtokapasiteettia ja vuosittain jopa €530 mrd investoinnit.
Myös Fingrid joutuu rakentamaan 3 mrd edestä kantaverkkoa seuraavan 10 vuoden aikana, pääasiassa voimakkaasti lisääntyvän ja kaukana kulutuksesta sijaitsevan tuulivoimatuotannon takia. Arvioiden mukaan kustannukset voivat nousta jopa €10 mrdiin, jos suuri määrä merituulivoimaa kytketään kantaverkkoon. Fingridin kantaverkkoliityntämaksut ovat toistaiseksi Euroopan toiseksi edullisimmat. Kovaa tulosta ja yhteiskunnan tukea hyödyntävät tuuliyhtiöt eivät juuri osallistu kantaverkon vahvistamisen kustannuksiin. Tanskassa sen sijaan on jo valmisteltu lakiesitys tuottajamaksusta, joka velvoittaa uusiutuvan energian yhtiöt osallistumaan kantaverkon vahvistamiseen. Kantaverkon kustannukset Fingridille, veronmaksajille ja maanomistajille ovat mittavat.
Sähkön kaupankäynnin odotetaan myös helpottuvan, sillä EU edellyttää, että v. 2020 lähtien jäsenmaiden tulee sitoutua varaamaan vähintään 70 % sähköverkon kapasiteetista kaupankäynnille. Ruotsin ja Suomen välille pian valmistuvan Aurora Line:n on tarkoitus palvella koko Eurooppaa. Lisäksi suunnitteilla oleva kantaverkon vahvistus Keski-Eurooppaan johtaa tuuliyhtiöiden kasvavaan sähkön vientiin keski-Eurooppaan ja hyvin todennäköisesti suomalaisen kuluttajan ja teollisuuden sähkön hinnan nousuun.