Tuulivoimarakentaminen haastaa mm. julkisen (ja yksityisen) infrastruktuurin kuten tieverkoston ja kantaverkon – luonnon, asukkaiden hyvinvoinnin ja omaisuuden suojan lisäksi.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteistyössä muiden toimijoiden, mm. Väyläviraston ja Tuulivoimayhdistyksen kanssa laatinut selvityksen tuulivoimarakentamisesta tienpitäjän näkökulmasta selkeyttääkseen ja sujuvoittaakseen toimintaa eri osapuolten kesken.
Tuulivoimarakentaminen tienpitäjän näkökulmasta -selvityksessä käydään läpi tuulivoimahankkeen rakentamisesta aiheutuvia kuljetuksia, kuljetuksista aiheutuvia maantieverkon toimenpidetarpeita sekä toimenpiteiden toteuttamiseen vaadittavia lupia ja sopimuksia.
Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat maantieverkkoon kohdistuvat toimenpiteet ryhmitellään tilapäisiin, pitkäkestoisiin ja pysyviin toimenpiteisiin. Selvityksessä esitetään toimenpiteiden ryhmät ja suorittajat sekä linjauksia siitä, mitkä toimenpiteet tehdään luvilla ja mitkä suunnittelu- toteuttamissopimuksiin nojautuen.
Tuulivoimatoimija vastaa yleensä toimenpiteiden suorittamisesta ja tekijän valinnasta. Tekijästä riippumatta tuulivoimatoimijan tulee huolehtia siitä, että toimenpiteet tehdään aina vastaavilla laatuvaatimuksilla maantien hoitourakkaan sisältyvän työn kanssa. Selvityksessä esitetään maanteiden hoitourakan yleiset vaatimukset ja keskeiset toimivuusvaatimukset.
SuurKeuruu (SK) 17.4.2023 kirjoituksessaan nostaa esille mm. tuulivoimarakentamisen erittäin voimakkaan kasvamisen. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joista 437 rakennettiin v. 2022. Vuoden 2023 alussa kaavoitusvaiheessa on n. 6 000 ja esisuunnitteluvaiheessa n. 1 800 voimalaa.
SK toteaa, että tuulivoiman rakentaminen kuormittaa vähäliikenteistä tieverkkoa sillä se synnyttää merkittävästi kuljetuksia maanteille. Maantieverkolle haasteita aiheuttavat voimaloiden suurten osien erikoiskuljetukset ja voimala-alueen rakentamisesta vähäliikenteiselle maantieverkolle aiheutuva kuormitus.
Voimaloiden pääkomponenttien kuljetukset ovat mitoiltaan ja massoiltaan erittäin suuria. Tyypillisesti erikoiskuljetus voi tarvita esimerkiksi lisää tilaa risteyksissä ja edellyttää muun muassa valaisimien, portaalien, liikennemerkkien, puiden ja muiden rakenteiden poistamista kuljetuksen ajaksi.
PSL huomio. Puuston poisto ei ole kuitenkaan väliaikainen toimenpide. Se joudutaan usein myös toteuttamaan uudelleen – keskimäärin kerran 10 vuodessa – kun voimalan lavat (pituus 80-125 m) joudutaan vaihtamaan.
Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa myös erittäin paljon muuta raskasta liikennettä, kuten kiviaines- ja betonikuljetuksia. Tästä Rakennuslehden kirjoituksesta voi arvioida kuljetusten lukumäärää.
Suurimmat haasteet kohdistuvat rakennuspaikan lähellä sijaitsevalle vähäliikenteisemmälle maantieverkolle. Vähäliikenteinen tieverkko on lisäksi suurelta osin rakenteiltaan puutteellista ja kestää huonosti suuria erikoiskuljetuksia ja kiviainesten ja betonin kuljetusta.
PSL huomio: Rakentamisen ja kuljetusten vaikutukset myös tuulivoima-alueen tiestölle ja kasvustolle on erittäin merkittävä. Voimalat tarvitsevat lisäksi uutta metsätaloustietä leveämmän huoltotien, mutkien- ja huoltolevennyksien ohella. Jokainen voimala tarvitsee keskimäärin 1 km pitkän ja 12-15 m leveän huototien. Voimalan perustusten alta pintamaa poistetaan ja usein peruskallio räjäytetään ja käytetään huoltoteiden pohjana.
Tuhansia kilometriä pitkien huoltoteiden ja siirto- ja voimalinjojen ylläpitäminen (kasvuston poisto) altistaa metsän reuna-alueen puut myös voimakkaalle auringon paisteelle, kuivuudelle ja myrskytuhoille, lisäten kirjanpainajatuhojen riskiä. Toiminta lisää mahdollisesti myös havupuiden sienitauteja ja lahovikaisuutta, ja ylipäätään epäsuorasti metsäkatoa ja – tuhoa.
Koska ELY-keskusten mahdollisuudet tehdä kuljetusten edellyttämiä toimenpiteitä ovat hyvin rajalliset, on muiden viranomaisten ja tuulivoimatoimijoiden vastuu erityisen suuri.