29.3.2022
Kaksi tuulivoimalaa on suljettu ympäristöviranomaisen määräyksellä Fuerteventurassa Kanarian saarilla, kun voimaloiden juurelta löydettiin 11. ja 18.3. kaksi kuollutta erittäin uhanalaista egyptinkorppikotkaa. Määräys on voimassa, kunnes tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi.
Tapahtunut ei tullut yllätyksenä jutussa haastatellulle korppikotkien tutkijalle. Tuulivoimahanke sijoittuu näiden lintujen elinalueelle, mutta biologisen tutkimuslaitoksen lausuntoa ei otettu huomioon tuulivoimahankkeen sijoituspäätöksissä. Myös paikallisen asukasyhdistyksen mukaan linnustoselvitykset laiminlyötiin.
Tutkijan mukaan korppikotkien törmääminen voimaloihin voidaan estää vain jatkuvalla valvonnalla ja voimaloiden pysäyttämisellä lintujen lähestyessä. Muut toimenpiteet, kuten siipien maalaus tai automaattisesti aktivoituvat akustiset järjestelmät, ovat osoittautuneet tehottomiksi.
Linkki alkuperäiseen julkaisuun.
Lue myös: Conventional Wind Energy – A Design Deadly for Birds ja Eastern Golden Eagles and wind power
Maakotkan elinympäristövaatimusten mallintaminen Keski-Suomessa
Maakotka (Aquila chrysaetos) on Suomessa erityisesti suojeltava ja vaarantunut petolintulaji. Lajia pidetään hyvänä luonnonmukaisen ekosysteemin indikaattorina, koska se vaatii laajan ja monimuotoisen reviirin. Suomen maakotkakannasta suurin osa (n. 80 %) keskittyy Pohjois-Suomeen, ja tämän takia lajin elinympäristön suojeleminen myös Keski-Suomessa on tärkeää. Suuri uhka lajille tällä hetkellä on tuulivoima.
Tuulivoimalahankkeet ovat yleistyneet mm. uusiutuvan energian tarpeen, ja tuulivoiman hyvän sähkön tuottavuuden takia. Tuulivoimaloita rakennetaan usein kauas asutuksesta luonnonmukaiselle syrjäseudulle, josta syntyy kaavoituskonflikteja luonnonsuojelun ja energiantuotannon välille.
Tutkielman tavoitteena oli mallintaa maakotkille sopivia elinympäristöjä Keski-Suomessa maksimientropiamallinnuksen ja reviirimallinnuksen (resurssienvalintafunktion) avulla, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttää tuulivoimapuistoja näillä alueilla. Ympäristömuuttujia avoimista lähteistä käytettiin ennustamaan lajille sopivaa elinympäristöä jo tiedettyjen lajin pesäpaikkojen avulla. Maksimientropiamallinnuksen avulla pystyttiin erottamaan lajille sopivia elinympäristöjä Keski-Suomessa. Lisäksi tutkittiin maakotkien reviirienkäytönastetta kirjallisuudessa käytetyllä reviirimallilla. Näin voitiin erottaa myös aktiivisesti käytetty ydinreviiri, tunnettujen pesien ympäriltä.
Yhdessä nämä tulokset antoivat selkeän kuvan maakotkien tämänhetkisistä ja potentiaalisista elinympäristöistä Keski-Suomessa. Lisäksi tuloksissa korostui tuulivoimahankkeiden sijoittuminen usein maakotkille sopivaan elinympäristöön. Tutkielman tulosta voidaan soveltaa mm. maakuntakaavan laatimisessa, uusien tekopesien pystytyksessä ja muissa lajin suojelutoimissa. Toivottavasti tutkimustulokset edesauttavat maakotkien elinympäristöjen huomioimista, ja helpottavat kuntia ja tuulivoimatoimijoita sopivien hankealueiden määrittämisessä Keski-Suomessa.