30.01.2023
Järviradio haastatteli meluasiantuntija Hannu Nykästä (DI, VTT) ja Soidinmäen tuulivoimalan vaikutusalueen asukasta Pasi Kivimäkeä (Mahlun kylä, Saarijärvi). Haastattelu on erittäin hyvä ja kestää 34 minuuttia.
Haastattelun pääviestit:
Pasi Kivimäki asuu kolmen tuulivoimalan läheisyydessä (etäisyydet noin 1100, 1300 ja hieman yli 1500 m). Meluongelmat alkoivat hyvin nopeasti Soidinmäen voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Vaikka vaikutusalueen asukkaat valittivat mm. voimalan liian vähäisestä etäisyydestä asutukseen nähden (lyhin etäisyys 750 m), heidän näkemyksiään ei huomioitu mitenkään. Melu on aiheuttanut erilaisia haasteita, mm. häiriötä sisätiloissa, uniongelmia, hevoset on jouduttu siirtämään kauemmas 800 m etäisyydellä olevasta voimalasta, jne. Kivimäki toteaa, että asunnon arvo on nyt nolla, sillä kukaan ei halua muuttaa alueelle.
Kivimäki vetoaa päättäjiin, ja toteaa, että mm. Pylkönmäellä (Saarijärvi) ja Sahrajärvellä (Multia) tulee samanlaisia ongelmia, jos päättäjät vievät suunniteltuja hankkeita eteenpäin. Hänen näkemyksensä mukaan etäisyyden voimalan ja asunnon välillä tulisi olla vähintään 3 km.
Nyt Saarijärvellä on käytössä 1.5 km suojaetäisyys, joka asetettiin vasta Soidinmäen luvituksen jälkeen. Saarijärvellä on jätetty (30.1.2023) uusi valtuustoaloite 2.5 km vähimmäissuojaetäisyydestä vakituisen ja vapaa-ajan asunnon ja voimalan välille.
Hannu Nykänen on laatinut nykyisin käytössä olevat tuulivoimaloiden melumallinnuksen ohjeet. Hän toteaa, että tuntee hyvin myös ohjeiden selkeät puutteet.
• Hänen mukaansa melumallinnuksen keskeinen puute on se, että voimaloiden välistä etäisyyttä ei tarvitse ottaa huomioon. Erityisesti Suomeen rakennettavien suurten voimaloiden välisen etäisyyden tulisi olla vähintään 8 x roottorin halkaisija. Jos voimalat ovat liian lähellä toisiaan, tuulen alapuolella oleva voimala ei toimi melumallinnuksen mukaisesti vaan ns turbulenttisessa tuulessa (johtuen tuulen yläpuolella olevasta voimalasta), aiheuttaen korkean melupäästön.
• Soidinmäen melumallinnus on mitätön, sillä mallinnus on tehty väärällä melupäästöarvolla, ja voimalat sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan.
• Yleinen väärinkäsitys on, että tuulivoimalan juurella melu on suurinta. Virkamiehet/päättäjät vierailevat usein voimalan juurella, ja toteavat, ettei melu on kovin suurta. Melu on korkeinta yleensä 500–1000 m etäisyydellä ja tuulen alapuolella.
• Kaikissa hänen tarkastelemissaan 30 melumallinnuksessa on sama ongelma: voimalat on rakennettu liian pienelle alueelle, ja liian lähelle toisiaan ja asutusta.
• Nykänen vetoaa, että kuntapäättäjät aina teetättäisivät riippumattoman arvioinnin melumallinnuksista, sillä konsulttiyhtiöt laativat tuulivoimayhtiön näkökulmasta mallinnuksen, ja eivät mm. halua huomioida, että mallinnus on lähtökohdiltaan väärä.
• YLE uutisen perusteella Suomessa päivitetään tuulivoimarakentamisen sääntelyä. On esitetty, että voimalan ja asunnon väliseksi vähimmäisetäisyydeksi voitaisiin asettaa 2 km.
• Nykyiset melumallinnukset eivät vastaa rakentamisen jälkeistä toimintaa. On tärkeätä, että Ympäristöministeriön meluasiantuntija/t päivittävät melumallinnuksen ohjeet, ja mm. määrittävät etäisyyden asunnon ja voimalan välillä sekä voimaloiden välillä.
• Myös ihmiskorvalle kuulumaton infraääni tulisi huomioida mallinnuksissa ja mittauksissa. Suomessa asiaa ei tunneta eikä huomioida, toisin kuin Saksassa. Ihmisistä n. 5–10 % on herkkiä infraäänelle, joka kulkee hyvin pitkiä matkoja vaimentumatta. Riskinä on kansanterveysongelma, ellei asiaan puututa. On viitteitä siitä, että tämä vaikuttaa myös eläimiin.