Ajankohtaista

Etujärjestö väittää, että kiinteä etäisyys ei perustuisi vaikutuksiin. Ensinnäkin vähimmäissuoja ei ole kiinteä, vaan sitä täydennettäisiin edelleen melu-, välke- ja maisema-arvioinneilla. Ts suojaetäisyys perustuisi sekä vähimmäissuojaan että vaikutusten arviointiin.

Hallituksen puoliväliriihi päätti mm. seuraavista muutoksista: Tuulivoiman etäisyyssääntelyä koskeva hallitusohjelmakirjaus toteutetaan tavalla, joka mahdollistaa puhtaan energiantuotannon kasvun ohjaten tuulivoimaa asutuksen, sosiaalisen hyväksynnän, luonnon sekä sähkönsiirron näkökulmasta tarkoituksenmukaisille sijainneille.

Sopimusehdoista voi tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan vuokra-ajan päätyttyä perusten mahdollinen poistaminen saattaa jäädä maa-alueita vuokranneiden kuntien vastuulle.

Keskustelu metsien hakkuu- ja suojelutasosta, monimuotoisuudesta, ennallistamisesta, hiilinieluista ja vihreästä siirtymästä käy jatkuvasti kierroksilla. Monet näistä tavoitteista ovat keskenään ristiriitaisia.

Suomella on huomattava tuulivoimapotentiaali, vaikka asettaisimme vähintään 2–2.5 km kansallisen vähimmäissuojaetäisyyden - ei siis ole mitään syytä olla asettamatta suojaetäisyyttä kuten hallitusohjelmassakin todetaan.

Suomessa sijaitsevat tuulivoimayhtiöt ja hankkeet ovat pääosin ulkomaisessa omistuksessa, erityisesti Luxemburgiin rekisteröidyillä rahastoilla. Erikoisrahastojen veronmaksu Suomeen on tutkitusti vähäistä ja monimutkaista.

Niin sanottu Vihreä siirtymä: Kun muualla painetaan jarrua Vihreälle siirtymälle, niin Suomessa sen poliittinen hehkutus vain kasvaa. Suomen Vihreässä siirtymässä suunnitellaan rakennettavaksi maamme luontoon ja maisemiin satoja tuulivoimateollisuusalueita, kymmeniä tuhansia tuulivoimaloita sekä valtava määrä kaivoksia ja aurinkoteollisuusalueita.