Ajankohtaista

Suomessa sijaitsevat tuulivoimayhtiöt ja hankkeet ovat pääosin ulkomaisessa omistuksessa, erityisesti Luxemburgiin rekisteröidyillä rahastoilla. Erikoisrahastojen veronmaksu Suomeen on tutkitusti vähäistä ja monimutkaista.

Niin sanottu Vihreä siirtymä: Kun muualla painetaan jarrua Vihreälle siirtymälle, niin Suomessa sen poliittinen hehkutus vain kasvaa. Suomen Vihreässä siirtymässä suunnitellaan rakennettavaksi maamme luontoon ja maisemiin satoja tuulivoimateollisuusalueita, kymmeniä tuhansia tuulivoimaloita sekä valtava määrä kaivoksia ja aurinkoteollisuusalueita.

Kuva Keski-Suomesta. Kerrothan, mistä maisemasi on ja mitä se sinulle merkitsee. Kuva ja kertomus vaikuttaa yhdessä voittajien valintaan eli panosta myös tekstiin. Vain yksi kuva per henkilö. Palkitsemme kolme parasta Sisustussaaren lahjakortilla. Voittaja valitaan 15.1.2024 ja tulokset ilmoitetaan kaikille osallistujille.

Pelastetaan Suomen Luonto on lausunut Keski-Suomen Maakuntakaava 2040 ehdotuksesta koskien seudullisesti merkittävän kokoista tuulivoimarakentamista. Keski-Suomen Liitto ehdottaa 19 tuulivoima-aletta. Lausuntopyyntö löytyy tästä.

PSL muistutuksessa käsitellään erityisesti puskurianalyysin kehittämistarpeita, sähkönsiirron selvityksen ja kaavaselostuksen puutteita - erityisesti muutaman ehdotetun alueen näkökulmasta, sekä FCG:n laatiman tuulivoimala-alueiden kokonaisvaikutusten arvioinnin raportin tuloksia ja merkittäviä haasteita.

Ympäristöministeriö on päivittämässä tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaa ohjeistustaan.

Suomeen suunnitellaan jopa 300–350 m korkeita tuulivoimaloita, sijoitettavaksi vähimmillään 1 km etäisyydelle asunnoista. Uusien pohjoismaisten tutkimusten perusteella tuulivoimalat laskevat kiinteistön arvoa sitä enemmän, mitä lähempänä kiinteistöä (erityisesti etäisyyksillä 0–3 km), ja mitä useammasta ja korkeammista voimaloista on kyse.

"Luin kolumninne Iltalehdessä, ja se herätti miettimään, miksi kolumni sisälsi niin syvää halveksuntaa maaseudulla/haja-asutus-alueilla asuvia ihmisiä kohtaan. Siis ihmisiä, joiden oletetaan äänestäneen Perussuomalaisia, perusteena puhdas viha Vihreää Siirtymää kohtaan. Oikeasti?"

Tuulivoimarakentaminen haastaa mm. julkisen (ja yksityisen) infrastruktuurin kuten tieverkoston ja kantaverkon – luonnon, asukkaiden hyvinvoinnin ja omaisuuden suojan lisäksi.

Suomessa alkaa tuulivoimaloiden purkusuma vuosikymmenen lopusta lähtien, sillä tuulivoimalat alkavat vähitellen tulla elinkaarensa loppuun. Tuulivoimaloiden purkaminen ja kierrätys on kuitenkin tikittävä aikapommi, sillä Suomessa tuulivoimaloiden purkamisen kustannuksiin on varauduttu heikosti, eikä perustuksia pureta vaan jätetään maahan ja maisemoidaan.

Suomessa aiemmin tehtyjen infraäänimittausten olennaisin virhe on se, että infraäänen analysointi on tehty terssikaista-analyysina. Tämä analyysitapa johtaa täysin virheelliseen arvioon infraäänen haitallisuudesta hävittäessään mahdollisuuden tuulivoimaloiden lapataajuisen melun (ääneksen) ja lapataajuisen ääneksen harmonisten komponenttien analysointiin.

Tuulivoiman sijoittumisella ja voimaloiden määrällä on erityisesti merkitystä maakotkan kannalta. Maakotka on kansallisessa uhanalaistarkastelussa todettu vaarantuneeksi (uhanalaisuusluokka VU) lajiksi, joka on rauhoitettu.

”Voimaloiden ja rakentamisen mittakaava on nopeasti muuttunut ja käytössä olevat ohjeistukset ovat vanhentuneita.” lausuu Aalto yliopiston maisema-arkkitehti Emilia Weckman.

Emilia Weckman on antanut (helmikuu 2023) lausunnon ohjeistuksen uudistamisesta. Hän tuntee Suomessa parhaiten tuulivoimaloiden maisemavaikutusarviointien nykyiset jälkeen jääneet määräykset ja niiden perusteet. koska hän on ollut niitä laatimassa vuosina 2006 ja 2016.

Suomessa on käynnissä kiivas keskustelu metsien hakkuutasoista, lisäsuojelusta, hiilinieluista, luonnon monimuotoisuudesta ja EU:n ennallistamisasetuksesta. Keskustelun seuraaminen on haastavaa, ja monet tavoitteet vaikuttavat olevan keskenään ristiriitaisia. Kun keskusteluun tuodaan mukaan energia-asiat, huoli metsäkadosta, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta väistyy yleensä taka-alalle.

Suomessa on energia- , terveydenhoito-, ja julkistalouden kriisi, ja samanaikaisesti voimistumassa omaisuutemme myynti, jolla on kauaskantoiset seuraukset.

Metsien omistuksen lisäksi merkittävä osa Suomen kansantaloudesta on siirtynyt tai siirtyy yhä kiivaammalla tahdilla ulkomaalaisomistukseen.

Suomeen on suunnitteilla tuhansia uusia tuulivoimaloita. Maanomistajille on tarjottu rakennuspaikkojen vuokrasopimuksia jopa pilkkahintaan. Parhaat tuulivoimayhtiöt ovat tehneet hyvää tulosta anteliaiden tukien ansiosta.

Järviradio haastatteli meluasiantuntija Hannu Nykästä (DI, VTT) ja Soidinmäen tuulivoimalan vaikutusalueen asukasta Pasi Kivimäkeä (Mahlun kylä, Saarijärvi). Haastattelu on erittäin hyvä ja kestää 34 minuuttia.

Suuret tuulivoimalat ovat alttiimpia valmistusvirheille. Tuulivoimaloiden romahtamiset ovat yleistyneet. Kaikki kolme päävalmistajaa myöntävät valmistusvirheiden lisääntyneen.

Sähköverkkoja rakentavilla yhtiöillä on mahdollisuus lunastaa maata muutamalla sadalla eurolla hehtaarilta. Metsänomistaja pitää tätä eduskunnan mahdollistamana ryöstämisenä.

Tämä artikkeli koskee tuulivoimateollisuusaluiden rakentamista Suomeen. Artikkelissa käsitellyn SolarWind Finland Oy:n Keski-Suomeen rantautumisen seurauksena julkinen tuulivoimakeskustelu eri kunnissa kiihtyi.

SolarWind Finland Oy on pyrkinyt rakentamaan pienehköjä tuulivoimaloita vain 900 m etäisyydelle lähimmistä asunnoista, mutta joutunut perääntymään hankkeista, sillä hankesuunnitelmat ovat hyvin puutteellisia ja voimaloiden sijainnit väärin valittuja.

Kanava-lehden 5/2022 artikkelissa ''Tuleeko Suomesta Euroopan energiareservaatti?'' käsitellään EU:n ja Saksan energiakäännettä, tuulivoimarakentamista ja sen kokemia haasteita. Teksti vertaa Saksan ja Suomen energiatilannetta mm. kokonaisenergian kulutusta, uusiutuvan energian, tuulivoiman ja puhtaan sähkön osuutta, sähköistymistä, ja voimalinjojen rakennustavoitteita (perustuen pääasiassa v. 2021 tilastoihin).

Kirjoitus pohtii mm. miksi Suomesta on tullut hyvin houkutteleva tuulivoiman rakennuskohde ja nostaa esille tuulivoimarakentamisen kunnianhimoiset suunnitelmat ja vaikutukset, ml metsäkadon, ekologisten käytävien rikkoutumisen ja hiilinielujen heikentymisen. Kirjoitus käsittelee mm. rakentamisen reunaehtoja ja liiketoimintamallia, joka perustuu vanhentuneeseen lainsäädäntöön (ml. mankala-periaate, maan pakkolunastus, puuttuvat haittakorvaukset, julkisrahoitteinen kantaverkko).

Nykylainsäädäntö ja käytännöt laskevat keinotekoisesti tuulivoimarakentamisen hintaa ja sallivat Suomen maaseudun, luonnon ja veronmaksajien hyväksikäytön. Keskustelu tuulivoiman eettisyydestä, epätasa-arvoisuudesta ja laaja-alaisista haittavaikutuksista on tyrehdytetty Suomessa.