10.11.2025
Vastine Kauppalehden EK:n liioittelevia suojaetäisyysväitteitä käsittelevään Energia-artikkeliin
PSL on lisännyt tekstin hyperlinkit kirjoituksen loppuun.
Lukijalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi virheellisesti suojaetäisyyden vähentävän tuulivoimainvestointeja lähes 80 prosenttia.
Tämä perustuu pääosin FCG:n selvitykseen, jossa arvioitiin suojaetäisyyden vaikutusta kaikkiin voimaloihin – maakuntakaavan tuulivoima-alueisiin sekä maakuntakaavan ulkopuolisten pienhankkeiden voimaloihin (max 7–9 voimalaa).
Suojaetäisyys koskee vain pienhankkeita eli vähemmistöä voimaloista, sillä suurin osa voimaloista ja tuotantopotentiaalista on sääntelyn ulkopuolella. Ympäristöministeriö arvioi suojaetäisyyden vaikuttavan esimerkiksi Pirkanmaalla 10–15 prosenttiin voimaloista.
Voimalan korkeuden mukaan vaihtuva suojaetäisyys, täydennettynä hankekohtaisin vaikutusten arvioinnein, on tärkeä keino, jolla pyritään vähentämään voimaloiden kauas ulottuvia haittoja (melu, välke, maisema, hyvinvointi, omaisuudensuoja) ja parantamaan sosiaalista hyväksyttävyyttä. Vanhentuneeseen ja väärin käytettyyn melumallinnukseen perustuva etäisyyden määrittely ei toimi riittävän luotettavalla tavalla – eikä huomioi kuin melun.
Harhaanjohtavaa ja koordinoitua
Ehdotettu vähimmäissuojaetäisyys on herättänyt poikkeuksellisen vahvan ja osin harhaanjohtavan vastareaktion. Olemme demokratian peruskysymysten äärellä, sillä lausuntokierrosta dominoivat lähinnä omaa etuaan ajavat ”ammattilausujat”.
Kun noin 90 prosenttia suojaetäisyyttä koskevista kannanotoista tulee potentiaalisilta hyötyjiltä kuten kunnilta, kuntia edustavilta maakuntaliitoilta, tuuliyhtiöltä, niille palveluja, maata ja teknologiaa tarjoavilta sekä noin 55 etujärjestöltä, ei pääosin kielteinen suhtautuminen ole yllätys.
Eturyhmien harjoittama lausuntokulttuuri heikentää myös demokraattisen ja asiaperusteisen lainsäädännön laatua. Useat yhtiöt liioittelivat vaikutuksen jopa kymmenkertaiseksi, väittäen muutaman voimalan rajoituksen estävän miljardiluokan investoinnit.
”Olemme demokratian peruskysymysten äärellä.”
Erityisesti etujärjestöt toistivat Suomen Uusiutuvien harhauttavia tiedotteita ja lausuntoa, joissa vaikutusten arviointi kattoi suojaetäisyyssääntelyn ulkopuolisia voimaloita.
Monet kuntien ja maakuntaliittojen lausunnot olivat koordinoituja ja jopa sanasta sanaan identtisiä. Useimmat kunnat, jotka ovat asettaneet vähintään kahden kilometrin vähimmäisetäisyyden tai täyskiellon, eivät lausuneet.
Yli 12 prosenttia kriittisistä lausunnoista oli yhden virkamiehen mallitekstin kopioita. ELY-keskusten arviot jakautuivat: kokeneimmat suhtautuivat neutraalisti tai myönteisesti, kokemattomammat esittivät kriittisiä tai epärealistisia vaihtoehtoja.
Kaivattua harkintaa
Kynnys lausua lakiesityksestä on kansalaisille korkea, mutta kymmenet yksityiset, asukas- ja alueyhdistykset puolsivat suojaetäisyyttä ja esittivät muita kehitysehdotuksia.
Luonnonsuojelujärjestöistä useat vastustivat suojaetäisyyttä, mutta samalla vaativat voimaloiden sijoittamista teollisuusalueille ja vaikutusarvioinnin kehittämistä – osoitus siitä, ettei nykytila tyydytä sen enempää luonto- kuin asukastahoja.
Suojaetäisyys ei estä rakentamista tai siirrä sitä erämaihin, vaan tuo kaivattua harkintaa hallitsemattomaan tuulivoimarakentamiseen, ohjaten rakentamista kohti suurempia maakuntakaavan kokonaisuuksia, jolloin haittavaikutukset ovat paremmin hallittavissa.
Suojaetäisyys luo tasapainoisen lähtökohdan hankekohtaiselle arvioinnille tilanteessa, jossa yhtiöiden ympäristövaikutusten arviointi on osoittautunut kerta toisensa jälkeen epäluotettavaksi.
Riikka Rajalahti
maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Multia
(Kuva: Johannes Tervo)
Kauppalehti EK väitteet
Pirkanmaan vaikutus
Lausuntokierros
Suomen Uusiutuvat tiedote
Suomen Uusiutuvat lausunto